Kun vihaamme brutalismia, vihaamme hyvinvointivaltiota

Brutalismi on etiikkaa, ei estetiikkaa. Jos sen eettinen pohja putoaa, jää vain karkea betoni, teräs, lasi ja tiili. Tämä teki brutalismista ironisesti täydellisen syntipukin. Kun hyvinvointiyhteiskunta muuttui dysfunktionaaliseksi, sen kasvot olivat brutalistiset. Brutalistinen estetiikka – joka siis ei ollut tarkoitettu estetiikaksi – muuttui symboliksi uuden poliittis-taloudellisen kehityksen konkreettisille vaikutuksille. Sanottiin, että betonilähiöt aiheuttivat apatiaa, addiktioita ja rikollisuutta, kaikkea mahdollista pahaa. Niinhän vieläkin sanotaan.

Derryn tasavaltalaiset eivät koskaan jää eläkkeelle

Martin McGuinness (1950-2017) eteni derryläisestä katutason aktivistista ja IRA:n vapaaehtoisesta tasavaltalaisen liikkeen merkittäväksi poliittiseksi johtajaksi. McGuinnessin perintöä määrittävät vahvasti saavutukset Irlannin rauhanprosessissa. Hänen eroamisensa johtotehtävistä sekä pian tämän jälkeen tapahtunut menehtyminen ajoittuvat ristiriitaiseen tilanteeseen: yhtäältä Sinn Féinin suureen vaalimenestykseen ja toisaalta vakavaan pattitilanteeseen Irlannin pohjoisosan poliittisissa instituutioissa.

I, Daniel Blake ja työvoimapalvelujen yksityistäminen

Ken Loach on yksi harvoista kiinnostavista elossa olevista elokuvaohjaajista. 1960-luvulta saakka ohjanneen Loachin uusin työ käsittelee työnsä terveydellisistä syistä lopettanutta miestä, joka joutuu eräänlaiseen hallinnolliseen välitilaan, yhtäältä liian työkykyisenä ja toisaalta ei tarpeeksi työkyvyttömänä. Vanhemmanpuoleisen leskimiehen ahdingon lisäksi Loach käsittelee myös brittiläisten työvoimapalveluiden tilaa kritiikillä, joka on monin paikoin osuvaa myös suomalaisen systeemin kohdalla.

Valeuutisten huuma ja vaara

“Valeuutisista” ja “totuuden jälkeisestä ajasta” on huolestuttu osittain siksi, että valtavirtatiedotusvälineiden rooli julkisen keskustelun portinvartijana on murenemassa. Craig Gentin mukaan valtamedian pyrkimys erottaa toisistaan “valeuutiset” ja “oikeat uutiset” on elitistinen ja ongelmallinen projekti.

Valeuutisten anatomia Washington Postissa

Huoli ”valeuutisista” on kasvanut Suomessakin Donald Trumpin voitettua presidentinvaalit. Keskustelussa on kuitenkin sivuutettu se, että myös valtavirtaiset tiedotusvälineet levittävät harhaanjohtavia tai suoranaisen virheellisiä väitteitä, joilla on vakavia poliittisia seurauksia. Adam Johnsonin artikkeli valaisee asiaa Washington Postin uutisoinnin kautta.

Sadomasokapitalismi

Euroopan johtajien toimenpiteissä toistuu sama looginen kaava: ensin asia kielletään ja sitten se toteutetaan. Toimenpiteisiin ryhdytään vasta, kun ei ole muuta vaihtoehtoa. Tätä toimintaa ei ilmeisesti voida selittää rationaalisesti vaan käyttöön on otettava freudilaiset käsitteet: kieltäminen ja toistopakko!

Syyrian kansannousun myöhemmät vaiheet osa 2

Tämä on toinen (ja viimeinen) osa kirjoituksesta, joka käsittelee Syyrian vuonna 2011 alkanutta kansannousua. Tässä osassa kartoitetaan islamististen aseellisten ryhmien nousua valta-asemaan kapinallisten keskuudessa Syyrian arabiankielisillä alueilla. Alussa olevan lyhyen taustoituksen jälkeen esitellään kolme keskeisintä islamistijärjestöä – IS, Jabhat al-Nusra (elokuusta 2016 eteenpäin Jabhat Fateh al-Sham) sekä Ahrar al-Sham – minkä jälkeen siirrytään Syyrian kansannousun ja sodan islamisoitumisen läpikäyntiin enimmäkseen aikajärjestyksessä. Loppupuolella luodaan lyhyt katsaus siihen, miltä kapinallisalueiden islamismi näyttää käytännössä sharia-oikeusistuinten muodossa, sekä siihen, mitä Jabhat al-Nusran muuttuminen Jabhat Fateh al-Shamiksi merkitsee.