Derryn tasavaltalaiset eivät koskaan jää eläkkeelle

Martin McGuinness (1950-2017) eteni derryläisestä katutason aktivistista ja IRA:n vapaaehtoisesta tasavaltalaisen liikkeen merkittäväksi poliittiseksi johtajaksi. McGuinnessin perintöä määrittävät vahvasti saavutukset Irlannin rauhanprosessissa. Hänen eroamisensa johtotehtävistä sekä pian tämän jälkeen tapahtunut menehtyminen ajoittuvat ristiriitaiseen tilanteeseen: yhtäältä Sinn Féinin suureen vaalimenestykseen ja toisaalta vakavaan pattitilanteeseen Irlannin pohjoisosan poliittisissa instituutioissa.

I, Daniel Blake ja työvoimapalvelujen yksityistäminen

Ken Loach on yksi harvoista kiinnostavista elossa olevista elokuvaohjaajista. 1960-luvulta saakka ohjanneen Loachin uusin työ käsittelee työnsä terveydellisistä syistä lopettanutta miestä, joka joutuu eräänlaiseen hallinnolliseen välitilaan, yhtäältä liian työkykyisenä ja toisaalta ei tarpeeksi työkyvyttömänä. Vanhemmanpuoleisen leskimiehen ahdingon lisäksi Loach käsittelee myös brittiläisten työvoimapalveluiden tilaa kritiikillä, joka on monin paikoin osuvaa myös suomalaisen systeemin kohdalla.

Valeuutisten huuma ja vaara

“Valeuutisista” ja “totuuden jälkeisestä ajasta” on huolestuttu osittain siksi, että valtavirtatiedotusvälineiden rooli julkisen keskustelun portinvartijana on murenemassa. Craig Gentin mukaan valtamedian pyrkimys erottaa toisistaan “valeuutiset” ja “oikeat uutiset” on elitistinen ja ongelmallinen projekti.

Valeuutisten anatomia Washington Postissa

Huoli ”valeuutisista” on kasvanut Suomessakin Donald Trumpin voitettua presidentinvaalit. Keskustelussa on kuitenkin sivuutettu se, että myös valtavirtaiset tiedotusvälineet levittävät harhaanjohtavia tai suoranaisen virheellisiä väitteitä, joilla on vakavia poliittisia seurauksia. Adam Johnsonin artikkeli valaisee asiaa Washington Postin uutisoinnin kautta.

Sadomasokapitalismi

Euroopan johtajien toimenpiteissä toistuu sama looginen kaava: ensin asia kielletään ja sitten se toteutetaan. Toimenpiteisiin ryhdytään vasta, kun ei ole muuta vaihtoehtoa. Tätä toimintaa ei ilmeisesti voida selittää rationaalisesti vaan käyttöön on otettava freudilaiset käsitteet: kieltäminen ja toistopakko!

Syyrian kansannousun myöhemmät vaiheet osa 2

Tämä on toinen (ja viimeinen) osa kirjoituksesta, joka käsittelee Syyrian vuonna 2011 alkanutta kansannousua. Tässä osassa kartoitetaan islamististen aseellisten ryhmien nousua valta-asemaan kapinallisten keskuudessa Syyrian arabiankielisillä alueilla. Alussa olevan lyhyen taustoituksen jälkeen esitellään kolme keskeisintä islamistijärjestöä – IS, Jabhat al-Nusra (elokuusta 2016 eteenpäin Jabhat Fateh al-Sham) sekä Ahrar al-Sham – minkä jälkeen siirrytään Syyrian kansannousun ja sodan islamisoitumisen läpikäyntiin enimmäkseen aikajärjestyksessä. Loppupuolella luodaan lyhyt katsaus siihen, miltä kapinallisalueiden islamismi näyttää käytännössä sharia-oikeusistuinten muodossa, sekä siihen, mitä Jabhat al-Nusran muuttuminen Jabhat Fateh al-Shamiksi merkitsee.

Kilpailukykysopimuksen lisälehdet

Artikkelissa kiinnitetään huomio siihen, mitä sopimuksessa ei ole suoraan kirjoitettu ja mikä kuitenkin näyttää toteutuvan. Kiky siirtää sosiaaliturvamaksuja työnantajilta palkansaajien maksettavaksi, pidentää työaikaa ja leikkaa julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja. Sosiaaliturvamaksujen muutokset lisäävät palkansaajien kesken tuloeroja, minkä lisäksi sopimus merkitsee leikkauspolitiikan jatkamista.

Syyrian kansannousun myöhemmät vaiheet

Keväällä 2011 alkaneet arabimaiden kansannousut tuntuvat viisi vuotta myöhemmin kaukaiselta muistolta. Syyriassa vanha valta on pysynyt pystyssä äärimmäisen kovilla otteilla ja ulkovaltojen tuella. Kansannousujen alkuperäiset tavoitteet on pitkälti syrjäyttänyt kahdenlainen vastavallankumous: toisaalta vanha valta, toisaalta islamismi.