Blockupy Frankfurt 19M: Kytistä viis, meitä on paljon, ja me luomme uuden Euroopan

 

Katso video Blockupy Frankfurt -toimintaviikon suurmielenosoituksesta 19. toukokuuta 2012.

 

 

Blockupy Frankfurt -toimintaviikon lauantaiaamuna väki kokoontui Baseler Platzille kahden väsyttävän päivän jälkeen. Tunnelma oli euforinen, jonkinlainen huojennus siitä, että tänään meitä ei jahdata – aurinko paistoi ja kulkue lähti liikkeelle täynnä iloa. Koko kulkue, mustaa blokkia myöten, oli täysin väkivallaton. Koko päivän aikana ei pidätetty ketään. Siitä huolimatta massiivinen kulkue oli usein pakotettu liikkumaan liian ahtaasti kahdessa merkityksessä. Ensinnäkin poliisimiehityksen laajuus sisempänä keskustassa pakotti kulkueen reitin aiemmin suunniteltua pienemmille kaduille, joilla väelle ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi tilaa. Toisekseen kulkueen oli liian usein kuljettava kahden kaksin- tai kolminkertaisen, ajoittain jopa kuusinkertaisen poliisirivistön välissä. Poliisien läsnäololla oli ajoittain merkittävä vaikutus kulkueen tunnelmaan: esimerkkeinä toimivat seuraavat kaksi tapausta.

1. Kulkueen ollessa reitin siinä kohdassa, joka sijoittui kauimmaksi keskustan shoppailukaduista ja pankeista, poliisi käski mustaa blokkia poistamaan naamionsa. Naamioituminen mielenosoituksissa on Saksassa laitonta. Pyynnön hetkellä huivin leuan yli vetäneiden mielenosoittajien ryhmän kummallakin laidalla kulki poliisirykmentti täydessä mellakkavarustuksessa, pippurisumutetankit selässä. Jatkuvasti käytössä olivat myös video- ja valokuvakamerat, joilla mielenosoittajia kuvattiin. Vaikka poliisin läsnäolo enemmänkin houkutteli kaikkia ei-naamioituneitakin harkitsemaan naamioitumista, osa mustan blokin marssijoista laski naamioitaan. Joku ehkä suuttui, tai riemastui, ja kadulla pamahti: savupommi, epäiltiin edempänä. Lisää poliiseja juoksi välittömästi kulman takaa  piirittämään mielenosoittajia. Tilanne ei muuttunut väkivaltaiseksi, vaikka hetken ajan kadulla vallitsi pakokauhu ja hämmennys poliisin reaktiosta. Savupommi, tai mikä lie, ei vahingoittanut ketään. Poliisitiedottaja antoi medialle tiedoksi “200 autonomin hyökänneen väkivaltaisesti poliisin kimppuun”. Ainoastaan törkylehti Bild kehtasi tarttua tiedotteeseen ja tehdä siitä uutisen.

2. Lähempänä talouskeskustaa poliisit alkoivat yhtäkkiä tunkeutua mielenosoituksen sisään tasaisin väliajoin. Ne halkoivat suurta kulkuetta kyynerpäätekniikalla, huutaen väistämiskäskyjä. Keski-ikäiset naiset vieressäni kysyivät, tiedänkö, miksi poliiseja on niin paljon ja miksi ne ovat tulleet kulkueen sisään. Teimme asiasta vitsin: “Poliisikin haluaa osoittaa mieltään”, “Poliisi pahoillaan pois lähettämistään mielenosoittajista – korvaa puuttuvat osallistujat omilla miehillään”. Poliisia parodisoivat mielenosoittajaklovnit kulkivat kyttärivistöjen perässä ja vieressä imitoiden poliisien habitusta. Jotkut antoivat kukkia ja lauloivat hippilauluja, joku tuuletti lämpimästä säästä punaiseksi muuttuneen ja visiirinsä avanneen poliisin kasvoille raikasta ilmaa viuhkallaan. Osa mielenosoittajista myös solmi itsensä käsikynkkään ja muodosti ketjutetun blokin, jota poliisi ei pysty läpäisemään. Poliisin rykmentit tönivät ja tyrkkivät ihmisiä pois tieltään kuinka halusivat, ilman mitään ilmeistä tarvetta, ja päivän aikana useampina hetkinä mieleen tuli se mahdollisuus, että poliisi aikoo sulkea jonkun ryhmän mielenosoituksen ulkopuolelle saartamalla ja eristämällä sen. Näin ei kuitenkaan uhan jatkuvasta läsnäolosta huolimatta tapahtunut.

 

99 %:n tasavalta

Mielenosoituksen jälkeen Blockupy julkisti tiedotteen: “Olemme osoittaneet mieltämme huolimatta poliittisesta sorrosta ja poliisin provokatorisesta toiminnasta. M31:tä tai Blockupyta ei voi jakaa militantteihin ja ei-militantteihin. Me kaikki taistelemme yhdessä kapitalistisen järjestelmän brutaalisuutta vastaan ylittäen vihdoin kansallisen tason protestien rajoitteet.”

Ja sanottavaksi jää, kuten Saksan Financial Times uskaltaa nyt, neljän päivän repression ja sitä seuranneen väkivallattoman suurmielenosoituksen jälkeen todeta: mielenosoittajat ovat vaarallisia, mutta aivan toisella tavalla kuin toimintaviikon repressiotoimenpiteet toteuttaneet tahot kuvittelivat. Eivät siksi, että he murhaisivat rivipoliiseja (kuten erään mieltään osoittaneen nuoren sanotaan muutama viikko sitten yrittäneen tehdä, kun hän löi alle puolen metrin pituisella lipunvarrella päälleen juossutta mellakkapoliisia), vaan siksi, että heitä on paljon, ja heillä ei ole johtajaa eikä ideologiaa. Ja he haluavat tehdä Euroopasta jotain muuta kuin sen persläven, jossa muutama ristiin nuoleskeleva poliitikko juoksee hoitamassa pankkiirien asioita samalla kun väki raataa palkatta, sairastaa hoidotta, asuu kadulla, syö sontaa, viihdyttää itseään samalla ideologisella mönjällä, jota koulutusjärjestelmäkin jo tarjoaa ja milloin ei tee jotain näistä, pelkää valtiokoneiston väkivaltaa. Santeri, yksi suomalaisista mielenosoitukseen osallistuneista muotoilee hyvin niin tämän, kuin useiden muidenkin mielenosoitusten syyn.

– Ihmiset ovat yksinkertaisesti helvetin vihaisia siitä, että pankit ovat pilanneet heidän elämänsä, hän sanoo.

Mielenosoituksen suurten lakanabannereiden joukossa yksi nosti esiin toisen elintärkeän puolen liikkeen jatkossa: It’s not enough to be angry. Sama viesti kiertää näinä viikkoina myös Espanjan vihaisten keskuudessa ja toivottavasti kaikkialla Euroopassa. Espanjassa liike puhuu 99 %:n tasavallan rakentamisesta ja on toiminut koko viimeisen vuoden muun muassa auttaen asuntolainan takia häädettyjä valtaamaan omat talonsa. Liike on myös julistanut avaavansa vuonna 2013 kolme omaa pankkia, joissa ei spekuloida eikä lainata korolla. Samaan aikaan Väen oikeus, uusi madridilainen oikeusinstituutio, on aloittanut lukuisten lakimiesten voimin tutkintaprosessin muun muassa kiinteistökeinottelusta Espanjan kasvun vuosina 2003–2007. Uusia instituutioita syntyy jatkuvasti ja ne kasvavat vahvemmiksi ja vahvemmiksi. Frankfurtin mielenosoituskulkueessa kysyn Dadjulta, miksi hän osoittaa mieltään tänään.

– Kriisin toisenlaisen hoitamisen vuoksi. Sellaisten keinojen puolesta, jotka eivät merkitse lisää uusliberalismia ja jotka luovat tien uuteen maailmaan kapitalismin tuolla puolen, hän vastaa.

Blockupy Frankfurtin suurmielenosoitukselle tehtiin monia osallistuja-arviota: 20 000, 25 000, 30 000, tai enemmän… Kuinka laskelmat oikein tehtiin? Kuka kaupungin keskustassa eilen olleista oli mielenosoittaja? Liikkeen suurin lupaus on, että aivan pian (ellei jo nyt) Frankfurtissa, Madridissa, Ateenassa ja kaikkialla Euroopassa mielenosoittajien erottelu kunnon kansalaisista, jotka ovat tulleet paikalle “vain katsomaan”, tulee mahdottomaksi.

 

 

Video: Lasse Poser
Teksti: Lotta Tenhunen

 

 

Facebook-kommentit
3 Comments
  1. Pingback: Totuusradio » Blog Archive » Occupy

  2. Pingback: CENTRO SOCIALE » Blog Archive » die tagesnotizen

  3. Pingback: Eetu Viren – Nuoren Euroopan kärsimykset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *