Christian Marazzi – QE vai IQ?

ecbqe

Julkaistu alunperin 21.3. Tysmissä QE con IQ, suomentanut Jussi Vähämäki. 

Näinä päivinä on käytetty paljon termiä quantitative easing (QE), siis “määrällinen keventäminen”, jolla nimitetään Euroopan keskuspankin toimenpidettä luoda ja pumpata 60 miljardia euroa kuukaudessa markkinoille seuraavan 19 kuukauden ajan.

Tämän ei-konventionaalisen rahapoliittisen toimenpiteen tavoite on taistella deflaatioriskiä vastaan samalla toivoen kasvun moottorin käynnistymistä Euroopassa. Jotta tällä strategialla olisi mitään mahdollisuuksia onnistua, on kuitenkin välttämätöntä, että sen avulla luotu likviditeetti  päätyy kuluttajien ja yritysten käsiin ja kykenee näin käynnistämään sekä kulutus –että investointihyödykkeiden kysynnän.

Joidenkin ekonomistien mukaan tämän EKP:n ohjelman riskinä ei ole pelkästään kohteen puuttuminen, vaan myös se, että se kasvattaa  jo muutenkin tämän kriisin aikana runsaasti kasvanutta epätasa-arvoa ja tuloeroja. Puhutaan mahdollisesta “Piketty-efektistä”, nimenomaan sen perustalta, mitä on jo tapahtunut Englannissa tai Yhdysvalloissa, että se hyödyttää varallisuuden kasaantumista yhdelle prosentille rikkainta väestön osaa,  koska nämä hyötyvät likviditeetin aikaansaamasta pörssiomistustensa arvon noususta. Korkojen ollessa lähellä nollaa ja valtionobligaatioiden tuottojen suoranaisesti negatiivisia uusi massiivinen likviditeetin pumppaaminen ei auta Euroopan taloutta nousemaan taantumasta.

Sen todellisen riskin äärellä, että näin luotu likviditeetti siirtyy kiertämään finanssijärjestelmään tippumatta reaalitalouteen – ellei se tee sitä sitten vaarallisen asuntokuplan muodossa – eräät ekonomistit esittävät, että käytetään tämä rahamäärä suoraan julkisen infrastruktuurin investointeihin ja/tai jaetaan jokaiselle eurooppalaiselle kutakuinkin 175 euroa kuukaudessa 19 kuukauden ajan.

Tämä käytettävissä olevan tulonlisäyksen ansiosta Euroopan kansalaiset voisivat vähentää omia velkojaan tai lisätä kulutustaan. Kummassakin tapauksessa tämä vaihtoehtoinen (ihmisten QE, IQ)  ”määrällinen keventäminen” saisi suoraan aikaan työllisyyden ja kulutuksen lisääntymistä.

Turha sanoa, että Euroopan rahaviranomaiset jättävät ehdotuksen täysin vaille huomiota, ne seuraavat paljon mieluummin finanssimarkkinoiden kuin väestönsä tarpeita. Sanotaan esimerkiksi, että ehdottamalla noin sekoitetaan kaksi eri asiaa, rahapolitiikka ja talouspolitiikka.

Mutta kun on selvä, että  rahapolitiikka on  todistanut  toimimattomuutensa juuri siksi, että se ei kykene stimuloimaan talouspolitiikka, miksi ei koitettaisi uusia teitä? Se olisi yksi tapa tehdä QE:sta IQ.

Facebook-kommentit
One Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *