Christian Marazzi – Raha ja kieli

rahajakieli

Julkaistu alunperin 9. heinäkuuta Tysmissä, kääntänyt Jussi Vähämäki

18. kesäkuuta Federal Reserve, Yhdysvaltain keskuspankki, päätti jatkaa ohjauskoron pitämistä lähellä nollaa ja samalla supistaa kymmenellä miljardilla dollarilla valtion obligaatioiden ja hypoteekkiobligaatioiden ostamista.[1]

Jälkimmäinen rahapolitiikan, niin sanotusti epäkonventionaalinen, toimi pantiin alulle yli puolitoista vuotta sitten Yhdysvaltain talouskasvun edistämiseksi pumppaamalla sen avulla talouteen huomattavia määriä likviditeettiä. Kyse on strategiasta, joka on hiljalleen vaikuttanut kaikkien suurimpien keskuspankkien rahapolitiikkaan Englannista Japaniin ja lopulta myös Euroopan keskuspankkiin, joka hiljattain ilmoitti, että erilaisten kasvua stimuloivien toimien rinnalla myös se haluaa harjoittaa määrällisen elvytyksen (”quantitative easing”) politiikkaa.[2]

Itse asiassa ei ole selvää, josko nämä hyvin ekspansiiviset rahapolitiikan toimet ovat todella paras tapa auttaa taloudet pois vuonna 2008 alkaneesta kriisistä. Yhdysvaltojen tapauksessa, vuosikausien helpon luoton jälkeen, kasvuluvut ovat edelleen aneemisia, inflaatio – vaikka suurempaa kuin euroalueella – on tuskin 2%, ja ennen kaikkea työttömyys on absoluuttisesti mitattuna edelleen korkealla tasolla. Ainoa kiistämätön tosiasia on finanssimarkkinoiden kasvu sekä köyhien ja rikkaiden välisen kuilun syveneminen. Onkin oikeutettua kysyä, eikö ekspansiivinen rahapolitiikka ”likviditeettiloukun aikakaudella” ole politiikkaa, joka hyödyttää pelkästään rentieriä, niitä, jotka elävät pelkillä finanssituloilla.

Tästä syystä – joidenkin tarkkailijoiden mukaan – Yhdysvaltain keskuspankin kokous oli pikemminkin ennusteiden laatimista BKT:n, työttömyyden ja inflaation tulevasta kehityksestä. Niistä tehty arvio on hämmentävä, siis se, että Yhdysvallat voisi jossain vaiheessa liikkua kohti talouden elpymistä vauhdilla, joka ylittää kasvupotentiaalin.

Tämän kiihtyvän kasvun skenaarion edessä Fedin johto löytää itsestään haukan, se ilmoittaa olevansa valmis nostamaan korkoja suhteellisen nopeasti. Esimerkkinä tilanteesta mainitaan työttömyyden aleneminen ja sen vaikutukset työvoiman hintaan. Tosin kaikki tietävät, että työttömyyden aleneminen johtuu työnhakijoiden määrän alenemisesta, siis siitä, että monet työttömät ovat kyllästyneet etsimään työtä.

On kuitenkin selvä, että Federal Reserve halusi lähettää viestin markkinoille: “tästä lähtien tiedätte, että aikomuksenamme on nostaa korkoja”. Tämä näyttää enemmän niin sanotusti kielelliseltä eleeltä, kuin todelliseen asiantilaan perustuvalta strategialta.

Kielifilosofit nimittävät “performatiiviseksi” tämänkaltaista sanojen luovaa käyttöä, tätä asioiden tekemistä sanoilla. Tämän ei pitäisi hämmästyttää, kun on nähty rahapolitiikan kyvyttömyys saavuttaa päämääriään. Mutta riittääkö sanominen tekemiseen?

Viitteet

[1] Quantitative Easing viittaa markkinainterventioon, jossa keskuspankki painaa rahaa ostaakseen rahoitusmarkkinoilta arvopapereita. Yhdysvaltain keskuspankki Fed on käynnistänyt kolme QE-ohjelmaa. Ensimmäinen 25.11.2008 julkistettu QE käsitti velkakirjojen ja arvopapereiden ostoja 1 600 miljardin dollarin edestä. Marraskuussa 2010 käynnistettiin QE2, jossa ostettiin velkakirjoja 600 miljardin edestä. Syyskuussa 2012 Fed ilmoitti QE3-ohjelmasta, jossa velkakirjoja ja arvopapereita ostetaan 85 miljardin dollarin edestä joka kuukausi, kunnes talous alkaa elpyä. Kesäkuussa 2013 Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Ben Bernanke ilmoitti, että Fed alkaa vähentää QE3-rahoitusohjelmaa, mikäli inflaation ja työllisyyden kehitys jatkuvat suotuisina. Vuoden 2014 alusta lähtien Fed on vähentänyt kuukausittain tukiostoja 10 miljardilla dollarilla ja tällä hetkellä Fed ostaa velkakirjoja ja arvopapereita 35 miljardilla dollarilla. QE3-ohjelman on määrä päättyä kokonaan vuoden 2014 lopulla.

[2] Vuoden 2008 jälkeen Yhdysvaltain keskuspankki on ostanut arvopapereita ja velkakirjoja yli 3 000 miljardilla dollarilla, Iso-Britannian keskuspankki 375 miljardilla punnalla ja Japanin keskuspankki on ilmoittanut 2 000 miljardin dollarin suuruisesta ohjelmasta.

Facebook-kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *