Dosentti Wennbergin harhautus

Parhaiten ansaitseva 10 % maksaa ansiotuloverokertymästä noin 70 %, väitti konsulttiyhtiö Owal Groupin toimitusjohtaja Mikko Wennberg verkkolehti Uuden Suomen puheenvuoropalstalla (6.6.2015). Lehti kertoo, että Wennberg on myös valtiotieteiden tohtori ja Turun yliopiston dosentti.

kuva1

Ilta-Sanomat toistaa Wennbergin sanoman 10. kesäkuuta seuraavilla sanoilla: ”Hyvätuloisin 10 prosenttia maksaa käytännössä 70 prosenttia progressiivisista tuloveroista”. Ilta-Sanomien uutisissa dosentti Wennberg on muuttunut Turun yliopiston professoriksi, mitä hän ei kuitenkaan ole. Turun yliopiston sivuilla hänet mainitaan yhtenä filosofian laitoksen 27 dosentista, mutta ei suinkaan professorina.

kuva2

Wennberg haluaa sanomallaan viestittää, että rikkaat osallistuvat jo kohtuuttoman suurella osuudella ”taloustalkoisiin” ja ettei heiltä voida enempää vaatia.

Wennbergin väitteen tausta on helposti jäljitettävissä. Viime maaliskuussa perheyritysten liiton silloinen toimitusjohtaja, nyttemmin keskustan kansanedustajaksi valittu Matti Vanhanen toisti samaa ajatusta Facebook-sivuillaan, Uudessa Suomessa ja Iltalehdessä. Iltalehden (31.3.2015) mukaan Vanhanen sanoi, että valtion tuloverotuksessa 8,5 prosenttia tulonsaajista maksaa jo nyt 68 prosenttia kaikista valtion tuloveroista. Luvut ovat täsmällisemmät kuin Wennbergillä, mutta ajatus on sama. Vanhanen puhuu kuitenkin nimenomaan valtion tuloverosta, kun taas Wennberg puhuu ansiotuloveroista tai progressiivisesta tuloverosta.

kuva3

Matti Vanhanen puolestaan viittasi Akavan julkaisemaan tilastoon. Akava julkaisi vuoden 2014 marraskuussa kuvion, jossa valtion ansiotulovero on jaettu eri tuloluokille ja kerrottu näiden tuloluokkien osuus veronmaksajista. Kuviosta voidaan johtaa samat luvut kuin Vanhanen mainitsee: 8,5 prosenttia maksaa 68 prosenttia valtion ansiotuloveroista.

kuva4Akavan taulukon lähde on verohallituksen tilasto maksuunpannuista veroista vuonna 2013. Tilastoista on poimittu vain yhtä verolajia, valtion ansiotuloveroa koskevat tiedot. Ansiotuloista perittäviä veroja ovat kuitenkin myös kunnallinen tulovero, kirkollisvero ja sairaanhoitomaksu. Lisäksi on otettava huomioon pääomatulon vero, YLE-vero sekä kaikista palkkatuloista maksettavat sosiaaliturvamaksut: työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu.

Vanhasen ja Wennbergin luvut perustuvat taulukkoon, jossa tulot ja verot on jaoteltu valtionveron alaisten tulojen mukaan. Henkilöitä, joilla näitä tuloja on vähintään 55 000 euroa, on 390 000, mikä on 8,6 prosenttia kaikista tulonsaajista. Heidän osuus kaikista tuloista, joihin tilastossa sisältyvät myös verottomat osinkotulot, on 27,5 prosenttia. Heidän osuus kaikista tuloveroista on 37,6 prosenttia.

Tämä on huomattavasti vähemmän kuin 68 prosenttia tai 70 prosenttia, mistä Vanhanen ja Wennberg puhuvat. Vanhanen on kylläkin tarkempi puhuessaan nimenomaan valtion ansiotuloveroista, mutta Wennberg suorastaan vääristelee lukuja, puhuessaan ansiotuloveroista tai progressiivisesta tuloverosta.

Valtion ansiotulovero, kunnallinen tulovero ja sosiaaliturvamaksut muodostavat Suomessa käytännössä yhtenäisen tuloverojärjestelmän, ja on melko lailla harhaanjohtavaa tarkastella vain yhtä veromuotoa irrallaan muista. Eri veromuodot ovat kytköksissä toisiinsa mm. vähennysjärjestelmän kautta. Myös kunnallisverotuksessa on progressiota pienituloisille suunnattujen vähennysten kautta.

Erilaisten vähennysten ja veroasteikon korkeahkon alarajan (nyt 16 500 euroa vuodessa) vuoksi valtion ansiotulovero ei kosketa pienituloisimpia, jotka maksavat ensi sijassa kunnallisveroa ja sosiaaliturvamaksuja. Toisaalta pääomatuloista ei makseta lainkaan kunnallisveroa eikä sosiaaliturvamaksuja. 

Jos puhutaan siitä osuudesta, jonka joku ihmisryhmä maksaa veroista, on syytä puhua myös siitä osuudesta, jonka tämä ryhmä saa tuloista. Progressiivisessa tuloverotuksessa 37,6 prosentin osuus veroista ei ole yllättävän suuri osuus veroista, jos ryhmän osuus tuloista on 27,5 prosenttia, vaikka osuus kaikista tulonsaajista on vain 6,8 prosenttia. Vanhasen ja Wennbergin puolustaman ryhmän osuus pääomatuloista on verotilaston mukaan yli 60 prosenttia, mikä olisi ollut myös hyvä mainita Iltalehdessä, Ilta-Sanomissa ja Uudessa Suomessa.

Verojen osuus tuloista ei nouse 40 prosenttiin missään niistä tuloluokista, joita verohallituksen tilasto erittelee. Korkeimmassa tuloluokassa, jossa veronalaisia tuloja on yli 300 000 euroa, veroaste alenee 33 prosenttiin.

Wennbergin lukuja voidaan täydentää oheisen taulukon luvuilla, joista nähdään, että yli 55 000 euroa ansainneiden verot eivät ole kovinkaan kohtuuttomassa suhteessa tuloihin.

veroprosentit

Facebook-kommentit
2 Comments
  1. JA eikös se ole niin, että 10% on kaikille 10% tuloista riippumatta, mutta toisille 10& on leipä toisille mersu?

    Jos ekonomia haluttasiin todella tehdä prosenttijärjestelmän perusteella oikeudenmukaiseksi, niin silloin prosentit eivät koskisi vain veroja vaan myös tuoja ja kuluttajahintoja.

    Eli että litra maitoa maksaisi kaupassa 0.05%, ruisleipä 0.1%, halpisauto 36%, ökymersu 89%, kuukausivuokra alkaen 15% ja niin edelleen. Vastaavasti palkat jäsentyisivät prosentteina yhtiön liikevaihdosta, tyyliin pomo saa 20%, 50% jaetaan työläisten kesken ja loput 30% menee omistajille.

    Tällä periaattella kaikilla olisi aina yhtäläinen mahdollisuus kuluttaa, mutta toisaalta rahan kerryttäminen statusmielessä olisi edelleen mahdollista. Näin saataisiin mukavasti säilytettyä idea rikastuisesta ja kilpailusta – tosin harmittomassa muodossa – ja päästäisiin eroon sellaisesta luokkayhteiskunnasta joka aiheuttaa konkreettista kärsimystä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *