Ennätyksellinen osinkovuosi

Useimmat pörssiyhtiöt ovat alkutalven aikana ilmoittaneet korottavansa osinkoa, jonka ne maksavat viime vuoden tuloksesta. Osinkovuodesta näyttää tulevan ennätyksellinen, eikä tällä sektorilla lamasta ja talouden kriisistä ole enää merkkejä.

Monille yksityisille osakkeenomistajille pörssiosingot ovat eräänlainen passiivimalli: raha tulee automaattisesti tilille, kunhan pitää pankkiyhteytensä kunnossa. Eikä mitään aktiivisuutta vaadita, nykyisin digitaaliaikana ei edes kuponkien leikkaamista tai pankkikonttorissa piipahtamista. Ja monille heistä tämä tulonlähde on paljon anteliaampi kuin minkään sortin sosiaaliturva.

Viittäkymmentä pörssiyhtiötä koskeva selvitys kertoo, että näiden yhtiöiden yhteenlasketut osingot kohosivat viime vuonna 12,5 miljardiin euroon. Jos huomioon otetaan joukko pienempiä yhtiöitä sekä muutamia yhtiöitä, joista vertailukelpoisia tietoja ei ole useammalta vuodelta, koko summa on lähellä 13 miljardia euroa. Uusia pörssitulokkaita, jota tässä ei ole vielä otettu huomioon, on mm. DNA. Pörssiin on ilmaantunut myös muutamia uusia sote-yrityksiä: Terveystalo, Pihlajalinna ja Silmäasema, jotka tässä selvityksessä eivät ole mukana.

Selvityksen 50 yhtiöstä 35 yhtiötä korotti osinkoa viime vuonna. Osinko pysyi suunnilleen ennallaan 12 yhtiössä. Osinkoja alensi vain 3 yhtiötä. Suurista yhtiöistä enää vain Stockmann pidättyy osinkojen jakamisesta. Stockmannin tulos oli edelleen huono, eikä yhtiö ole jakanut osinkoa vuoden 2014 jälkeen.

Osinkojen keskimääräinen nousu oli viime vuonna 11 prosenttia. Vuoden 2014 jälkeen näiden 50 yhtiön osingot ovat nousseet 26 prosenttia. Vastaavana aikana nimellispalkkojen keskimääräinen nousu on ollut Suomessa ansiotasoindeksin mukaan 4,0 prosenttia.

Metallurgian yhtiöt, joita kriisivuoden koettelivat jonkin verran, ovat ryhtyneet jakamaan osinkoa. Outokumpu jakoi osinkoa jo viime vuonna, ja tänä vuonna se korotti osinkoa. Teräsyhtiö SSAB, johon suomalainen Rautaruukki sulautettiin joitakin vuosia sitten, jakaa tänä vuonna osinkoa useamman vuoden tauon jälkeen.

Korkea osingonjakosuhde – investoinnit sivuseikka

Selvityksemme kattaa tilinpäätökset vuosilta 2013–2017 ja jaettavat osingot vuosilta 2014–2017. Joillakin yhtiöillä on tapana korottaa osinkoa joka vuosi. Tällaisia yhtiöitä ovat mm. Nordea, Sampo, Kone ja Wärtsilä. Joillakin yhtiöillä osingonjakotavoite suhteessa liikevoittoon on erittäin korkea. Useat yhtiöt ilmoittavat tavoitteeksi jakaa osinkoina esim. 30 % tai 50 % nettotuloksesta, mutta joillakin tavoite on korkeammalla.

Nordean ilmoittama voitto verojen jälkeen on 3 048 miljoonaa euroa. Tästä se jakaa osinkoina 2 747 miljoonaa euroa eli 90 prosenttia. Nordea ilmoittaa vuosikertomuksessaan tavoitteekseen korottaa osinkoa joka vuosi.

Tieto-konsernissa liikevoitto oli 139 miljoonaa euroa ja tulos verojen jälkeen 108 miljoonaa euroa. Se jakaa koko tämä summan osinkoina omistajilleen. Tieto-konsernin osingot ovat tänä vuonna 109 miljoonaa euroa. Yhtiön käyttöomaisuusinvestoinnit olivat viime vuonna alle puolet tästä, vain 50,8 miljoonaa euroa. Yhtiön vuosikertomuksessa on maininta irtisanomisista:” Vuonna 2017 toteutettiin yli 500 irtisanomista, ja toimenpiteet johtivat noin 20 milj. euron bruttosäästöihin vuonna 2017. ”

Käytännössä joka vuosi osinkoaan on korottanut myös Raisio. Raision viime vuoden tilinpäätös oli kylläkin tappiollinen erilaisten yritysjärjestelyjen vuoksi, mutta yhtiön hallitus katsoo, että osakkailla on joka tapauksessa oikeus osinkoon. Sitä perustellaan seuraavasti: ”Tämän voitonjakoehdotuksen perusteena ei siten ole tilikauden 2017 tulos, vaan hallituksen tahto jakaa osakkeenomistajille kohtuullinen osa yhtiön vuonna 2017 toteuttamien liiketoiminnan ja tehdaskiinteistön myynnin generoimasta kassavirrasta.” Osinkojen maksamisen perusteeksi kelpaa siten myös kassavirta, ei pelkästään kirjanpidollinen tulos. Osinkoja jaetaan 28 miljoonaa euroa. Konsernin investoinnit olivat viime vuonna 10,4 miljoonaa euroa.

Erittäin korkea osingonjakosuhde on myös Fortumilla. Liikevoitto oli 1158 milj. euroa, voitto tuloverojen jälkeen 883 miljoonaa euroa. Yhtiö jakaa 977 miljoonaa euroa eli 111 prosenttia nettotuloksesta.

Hieman huvittava on erään pörssianalyytikon Ylen uutisille antama lausunto, jonka mukaan osinkojen nousu perustuu nyt enemmän yhtiöiden tuloksen kohentumiseen eikä niinkään osingonjakosuhteen korotukseen.

”Taloustilanteen kohentuessa yhtiöt laittavat rahaa myös investointeihin.

– Rahaa menee myös investointeihin eikä pelkästään osinkoihin, kuten joitakin vuosia sitten”, sanoi FIMin pääanalyytikko Kim Gorschelnik Ylen mukaan.

Siten myös pörssiasiantuntija myöntää, että kriisivuosina pörssiyhtiöt ovat mieluummin jakaneet osinkoja, jopa osingonjakosuhdetta korottamalla, kuin investoineet.

Oheisessa taulukossa on esitetty 50 yhtiön kirjanpidollinen liikevoitto ennen rahoituseriä sekä tuloverot vuodelta 2017 sekä yhtiöiden jakamat osingot vuosina 2014-2018. Osingot olivat viime vuonna 63 prosenttia yhtiöiden liikevoitosta. Tuloverot olivat 22 prosenttia liikevoitosta ennen rahoituseriä.

Tuloveroista pieni osa Suomeen

Koska useimmat näistä yrityksistä toimivat kansainvälisesti, ei pidä luulla, että taulukossa mainitut tuloverot olisivat nimenomaan Suomeen maksettuja veroja. Sitä paitsi kirjanpidossa ilmoitetut verot eivät ole aina todella maksettuja veroja. Tätä havainnollistaa erittely Kone-konsernin veroista vuonna 2016. Esimerkki on vuodelta 2016, koska se on uusin vuosi, josta julkiset verotiedot ovat olemassa. Vuosikertomuksesta löydetään seuraavia tietoja.

  • Konsernin tuloverot tilinpäätöksen mukaan 307,7 milj. euroa.
  • Tuloverot emoyhtiön tilinpäätöksessä: 45,5 milj. euroa
  • Laskennalliset verot emoyhtiön tilinpäätöksessä 5,7 milj. euroa

Mutta emoyhtiölle vuoden 2016 tuloksesta maksuunpannut tuloverot ovat verohallituksen julkisten tietojen mukaan paljon pienemmät: 18,7 miljoonaa euroa.

Siten emoyhtiölle todella maksuunpannut verot ovat alle puolet emoyhtiön tilinpäätöksessä ilmoitetuista veroista. Kuva ei juuri muutu, jos otetaan huomioon myös Kone Oy:n suomalaisten tytäryhtiöiden vuonna 2016 maksamat verot:

  • Kone Hissit Oy – 0,3 milj. euroa
  • Kone Capital Oy – 0,0 milj. euroa
  • Kone Industrial Oy – 2,2 milj. euroa
  • Kone Export Oy – 0,0 milj. euroa
  • Kone Care Oy – 0,0 milj. euroa
  • Gigalock Oy – 0,0 milj. euroa
  • Finescal Oy – 0,7 milj. euroa

Siten emoyhtiön ja Suomessa rekisteröityjen tytäryhtiöiden yhteenlasketutkin verot jäävät 21,9 miljoonaan euroon, mikä on alle puolet emoyhtiön tilinpäätöksessä vuonna 2016 ilmoitetuista tuloveroista.

Tästä opitaan seuraavia asioita.

Ensinnäkin: vain pieni osa pörssiyhtiöiden tilinpäätöksissä ilmoitetuista veroista maksetaan Suomeen.

Toiseksi: suomalaisen emoyhtiön tilinpäätöksessä ilmoitetut tuloverot voivat olla huomattavasti todella maksettuja tuloveroja suuremmat.

Kolmanneksi: yhtiöllä, joka pystyy jakamaan voitostaan miljardiluokan osingot, tuloverot voivat olla murto-osa suhteessa voittoihin tai osinkoihin. Tässä Kone Oy:n tapauksessa yhtiö jakoi vuoden 2016 tuloksesta osinkoja 795 miljoonaa euroa. Yhtiön tuloverot Suomessa olivat 18,7 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia suhteessa maksettuihin osinkoihin.

ALBERT MÄNTYNEN

Facebook-kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *