Hollanti uhkaa euron vakautta

tulips

Toistaiseksi eurokriisiä on selitetty sillä, että kriisimaat ovat laiminlyöneet euron yhteisiä pelisääntöjä. Hollanti kuitenkin osoittaa, etteivät edes AAA-kerho ja sopimusten noudattaminen takaa talouden vakautta, jos finanssisektori on paisunut suhteessa reaalitalouden kokoon.

Alexander Stubbin mukaan euroa käyttävien maiden määrä voi nousta lähivuosina jopa kahdeksalla (Taloussanomat 6.5.). Stubbin mukaan euro on peruuttamaton eikä hän edes mieti vaihtoehtoa, että euro hajoaisi hänen elinaikanaan. Stubb muistetaan myös puheestaan, jossa hän luonnehti euroa darwinistiseksi järjestelmäksi, jossa vahvat maat pärjäävät.

Tätä vasten on mielenkiintoista tarkastella Hollantia, joka Matthew Lynnin* mukaan saattaa olla uhka koko eurojärjestelmälle lähivuosina.

Hollannissa kotitalouksien velkaantuminen on 250 % suhteessa niiden tuloihin, kun esimerkiksi Espanjassa sama lukema ei ole koskaan ollut yli 125 %. Hollannissa kotitalouksien velka on suurempi kuin Irlannissa ja jopa 2,5 kertaa suurempi kuin Kreikassa. Euromaiden keskiarvo on noin 100 %.

Euron mahdollistamat matalat korot johtivat velan määrän nopeaan kasvuun ja asuntokuplaan: asuntojen hinnat tuplaantuivat vuosina 1999–2008. Finanssikriisin jälkeisinä vuosina asuntojen hinnat ovat laskeneet 16,6 % ja Hollannin hallinto on ennustanut tälle vuodelle 7 % laskua.

Hollantilaisissa pankeissa on 650 miljardin arvosta maksattomia asuntolainoja. Kun kiinteistöjen arvo laskee suhteessa lainojen nimelliseen arvoon, kotitalouksien reaalinen nettovarallisuus supistuu. Samaan aikaan Hollannissa työttömien määrä on tuplaantunut viimeisen kahden vuoden aikana ja työttömyys on saavuttamassa ennätyksen 20 vuoteen.

Työttömyyden kasvu yhdistettynä kotitalouksien korkeaan velkaantuneisuuteen ja asuntojen arvon alenemiseen ei ole pankkijärjestelmän kestävyyden kannalta hyvä asia. Laskevat asuntojen hinnat ja lisääntynyt epäluottamus asuntovelallisia kohtaan rajoittaa asuntolainojen maksamista uudella lainalla.

Pankit joutuvatkin todennäköisesti pyytämään apua valtiolta, mikäli kotitaloudet alkavat laiminlyödä velkojensa maksun sen seurauksena, etteivät ne tulojen vähetessä saa pankeilta uutta lainaa entisten lainojen lyhentämiseen ja korkojen maksuun. Kyseessä on klassinen esimerkki asuntokuplasta.

Lynnin mukaan Hollannin pankkijärjestelmä voikin kaatuessaan heiluttaa koko rahaliittoa, sillä Hollanti on vahva talous, rahaliiton kultaoppilas ja se kuuluu EU:n ytimeen.

Lue Matthew Lynnin alkuperäinen kolumni MarketWatchissa.

*Matthew Lynn on talousjournalisti ja hän on julkaissut teoksen “Bust, Greece, the Euro and the Sovereign Debt Crisis”. Hän kirjoittaa myös dekkareita nimellä Matt Lynn.

Facebook-kommentit
2 Comments
  1. Pingback: Uusklassisen teorian raunioilla II: Lepomäki ja Wahlroos

  2. Pingback: Uusklassisen teorian raunioilla II: Lepomäki & Wahlroos | www.anttironkainen.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *