Ilmarisen talousjohtaja: “Suomen valtiontalous on euroalueen vahvin”

Ekonomisti Jaakko Kiander maalaa Ylen haastattelussa Suomen valtiontaloudesta kovin erilaisen kuvan, mitä hallitus ja media on antanut ymmärtää. Kianderin mukaan Suomella ei ole ainakaan syytä pelätä AAA-luottoluokituksensa puolesta.

Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander on Palkansaajien tutkimuslaitoksen entinen johtaja. Kuva: Ilmarinen

Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander on Palkansaajien tutkimuslaitoksen entinen johtaja. Kuva: Ilmarinen

“Kaikesta tästä kriisipuheesta huolimatta Suomi on kaikilla mittareilla euroalueen vahvin valtiontalous,” toteaa työeläkeyhtiö Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander Ylen Ajankohtaisen Ykkösen haastattelussa.

Ekonomistin mukaan valtio voi jopa nyt saada enemmän sijoitus- ja korkotuottoja kuin mitä korkomenoja joudutaan maksamaan. Valtion korkomenot ovat ohjelmassa käytetyn arvion mukaan alle 2 miljardin euron luokkaa.

“Siinä mielessä emme elä tulevien sukupolvien kustannuksella.”

Vaikka bruttovelkaa valtiolla on yli 90 miljardia euroa, valtion nettovelka on osake- ja muun varallisuuden vuoksi vain 50 miljardin luokkaa. Bruttovelasta saadaan nettovelka vähentämällä siitä finanssisijoitukset. Lisäksi työeläkeyhtiöillä on sijoituksia yhteensä yli 150 miljardin euron verran, jonka luottoluokittajat katsovat osaksi julkista taloutta.

Kianderin mukaan julkisen sektorin nettovarallisuus on kasvanut koko ajan myös tämän kriisin aikana. Kiander ei myöskään näe, että EU:n perussopimukseen kirjatusta 60 prosentin julkisvelan rajan ylittämisestä seuraisi yhtään mitään.

“Kaikki muut euromaat ovat sen jo rikkoneet. Saksalla velkaa on 80 ja Ranskalla melkein 100 prosenttia.”

Eläkeiän nosto ei tuo yhtään työpaikkaa

Kianderin mukaan taloudessa on selviä ongelmia, mutta hallituksen esittämät toimenpiteet eivät varsinaisesti näitä ratkaise. Ekonomisti listaa haastattelussa Suomen taantuman syyt seuraavaan tärkeysjärjestykseen.

1) Metsä- ja elektroniikkateollisuuden alakohtaiset ongelmat: paperia ei tarvita enää vastaavaa määrää, eikä Nokian puhelimet ole käyneet entisen lailla kaupaksi. Kumpikaan näistä ei johdu hintakilpailukyvystä.

2) Eurokriisi, jonka vuoksi suomalaiset teollisuustuotteet eivät käy Euroopassa kaupaksi kuten ennen kriisiä. Tämä on aiheuttanut nyt akuutin vientiteollisuuden kriisin.

Tuoreimman tilastokeskuksen tiedon mukaan erityisesti kotimainen teollisuustuotteiden myynti on heikentynyt.

Tuoreimman tilastojulkistuksen mukaan erityisesti kotimainen teollisuustuotteiden myynti on heikentynyt.

3) Alentunut kilpailukyky. Kiander ei selvennä alentuneen kilpailukyvyn syitä ja merkitystä sen syvemmältä. Asiaa on käsitelty muun muassa Raha ja talous -blogissa. Elinkeinoelämä puolestaan on keskittynyt ajamaan alentuneen kilpailukyvyn ratkaisuksi palkkamalttia tai jopa palkanalennuksia esimerkiksi lomarahasta luopumalla.

Kianderista hallituksen edustajien synkkä puhe on kriistitietoisuuden levittämistä, jonka varjolla halutaan ajaa muita uudistuksia eteenpäin. Hän ei usko, että esimerkiksi paljon puhutusta eläkeiän nostamisesta olisi mitään apua käsillä olevaan vientiteollisuuden kriisiin, koska se ei tuo ainuttakaan uutta työpaikkaa menetettyjen tilalle.

“Eläkeiän nostaminen vaikuttaa ensisijaisesti julkisen talouden tilanteeseen, ei vientiteollisuuteen tai kilpailukykyyn.”

Luottoluokittajilla on Kianderin mukaan käsitys, että Suomessa eläkeikää nostetaan 2020-luvulla, jolloin on ennustettu työvoimapulaa. Eläkeiän nosto koskisi siis heitä, jotka ovat nyt 30–40-vuotiaita. Kysymykseen tälle vuosikymmenelle ennustetusta työvoimapulasta Kiander vastaa:

“Tämä kansainvälinen talouskriisi ratkaisi sen onnistuneesti.”

Aiheesta lisää:

Facebook-kommentit
6 Comments
  1. Suomessa on jokaisen kansainvälisen suhdannekriisin yhteydessä yritetty hirveällä propagandavyöryllä muuttaa kansantulon jakoa pääomaa suosivaksi ja supistaa julkista sektoria. Jutut on samoja ja ikivanhoja esim. vuosilta 1956, 1975-1978, 1990-luvun alusta, eikä vasemmiston pitäisi enää mennä mukaan. Tätä kriisitietoisuutta EVA on kuuluttanut jo pitkään ja jälleen kerran sos.dem. johto on saatu paahtamaan mukana – valitettavasti!

  2. Kovin on erilainen näkemys yhdellä Suomen arvostetuimmalla tilintarkastajalta KHT Pauli Vahteralla.

    http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/08/06/suomen-valtion-tasekupla/

    Ihmettelen miksi talousjohtaja ei perustele missä ko. nettovarallisuus on kuten Vahtera tekee.

    Toinen, mitä ihmettelen, on se, että millainen yritys voi pärjätä, joka ottaa joka vuosi velkaa velan päälle.

    Kolmas asia varovaisuuden periaate: 1% koron nousu tarkoittaa 1mrd € lisäkulua. Jos korot lähtevät nousuun, niin miten sitten taloutemme käy.

    Neljäs: Suomen veroaste on noussut muutamassa kymmenessä vuodessa yli 45%:iin. Miten kauan Kiander kuvittelee yritysten pysyvän täällä, kun Venäjän ja Baltian maiden veroaste on lähes puolet Suomalaisesta?

    Nämä valtionvirkamiehet joihin lakiin perustuvat vakuutusyhtiötkin osittain kuuluvat ajavat vain omaa etuaan. Kansalla ja kansakunnan edulla ei niin väliä. Siltä se minusta hieman tuntuu.

  3. Pingback: Valheita ja korruptiota – media hyvinvointivaltiota vastaan | Simo Suominen

  4. Pingback: Velkaongelmat ja liikaa hyvinvointia – valheita ja korruptiota | Simo Suominen

  5. Hallituksen lisäksi myös oppositiossa istuva entinen valtionvarainministeri toistelee joka haastattelussa, että Suomi on surkeassa tilassa.

    Valehteleeko hallituksen lisäksi myös oppositio? Vai onko VM:ssä vain enemmän tietoa asiasta?

  6. Pekka, yritys ei varmaan voisikaan pärjätä mutta valtio ei ole yritys joten puheesi on potaskaa.

Vastaa käyttäjälle Päivi Uljas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *