Julkeaa vääristelyä

Matti Wiberg & Matti Apunen Julkean sektorin julkaisutilaisuudessa

Matti Wiberg & Matti Apunen Julkean sektorin julkaisutilaisuudessa 17.9.2014.

 

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n pari viikkoa sitten julkaisema pamfletti Julkea sektori. Näin byrokratia vaalii omia etujaan tarjoaa kouluesimerkin siitä, miten vääristelevillä ja harhaanjohtavilla numerotiedoilla yritetään muokata mielipiteitä hyvinvointivaltiota ja julkista sektoria vastaan.

Pamfletin, jossa julkinen sektori leimataan pöhöttyväksi ja tehottomaksi byrokratiaksi, on kirjoittanut Turun yliopiston professori Matti Wiberg. Laajahkon esipuheen on kirjoittanut EVA:n toimitusjohtaja Matti Apunen.

Apunen lainaa esipuheessaan sanatarkasti taloustoimittaja Jouko Marttilan viime joulukuussa julkaistua blogia, jossa vertailtiin vuoden 2014 ja 2008 valtion budjetteja:

”Budjettitalouden kokonaismenot ovat vuodesta 2008 kasvaneet 20 prosenttia, mutta muutamassa ministeriössä hallinto on paisunut paljon tätä nopeammin. Työ- ja elinkeinoministeriössä hallintomenot ovat kasvaneet 70 prosenttia 371 miljoonaan euroon. Sisäministeriö on onnistunut kasvattamaan samassa ajassa hallintoaan 45 prosenttia 136 miljoonaan eu­roon ja puolustusministeriö 37 prosenttia 360 miljoonaan euroon. Valtioneuvoston menoihin luettujen poliittisen toi­minnan avustamisen ja puolueiden tukemisen saamat mää­rärahat ovat liki kaksinkertaistuneet, eli se niistä säästöistä.”

Luvut, joiden mukaan hallintomenot ovat muutamissa ministeriöissä kasvaneet 37–70 prosenttia lyhyessä ajassa vaikuttavat hätkähdyttäviltä, mutta mitä on näiden lukujen takana? Tiedot on helppo tarkistaa valtion talousarvioista, jotka ovat valtiovarainministeriön verkkosivuilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallintomenojen näennäisen suuri kasvu johtuu siitä, että vuonna 2010 työ- ja elinkeinokeskukset muutettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi. TEM:n menomomenteille siirrettiin yli 110 miljoonaa euroa liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön menoista. Jos Marttila olisi ollut blogissaan tarkempi, hänen olisi pitänyt huomata että TEMin hallintomenojen kasvaessa kahden muun ministeriön hallintomenot supistuivat.

Puolustusministeriössä näennäinen kasvu johtuu siitä, että menoryhmään ”Hallinto ja puolustuspolitiikka” sisältyvät puolustusministeriön hankintojen arvonlisäverot. Tämä erä on kasvanut 244 miljoonasta 338 miljoonaan euroon. Se on itse asiassa valtiontalouden sisäinen siirto eikä todista mitään julkisen sektorin, saati hallintomenojen kasvusta.

Sisäministeriössä suuri kasvu taasen johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että vuoden 2008 jälkeen ”hallintomenojen” ryhmään on tullut uusina menoina huomattavan suuria EU:n rajavalvonta- ja turvallisuusyhteistyöhön liittyviä määrärahoja, jotka vuoden 2014 budjetissa ovat yhteensä 32 miljoonaa euroa. Menot liittyvät EU-yhteistyöhön eivätkä sisäministeriön hallintoon. Lisäksi ministeriön arvonlisäveromenot ovat kasvaneet 22 miljoonalla eurolla. Varsinaiset hallintomenot eli ministeriön toimintamenot ovat sen sijaan pienentyneet vuodesta 2008 vuoteen 2014.

Väite puoluetuen kaksinkertaistumisesta taasen perustuu siihen, että vuonna 2009 valtioneuvoston kanslian pääluokassa olevaan puoluetukeen yhdistettiin liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta maksettu puoluelehdistön tuki. Näin yhteenlaskettu määräraha ei ole kasvanut vaan hieman pienentynyt 36 miljoonasta 34 miljoonaan euroon.

Tämä Marttilan alun perin esittämä ja Apusen sellaisenaan nielaisema syytös hallintomenojen rajusta kasvusta voidaan siten osoittaa joka kohdassaan virheelliseksi.

On ymmärrettävää, että kaikki eivät osaa lukea valtion budjettia. Kun asialla ovat kuitenkin kokenut taloustoimittaja, valtio-opin professori ja EVAn toimitusjohtaja, näiden luulisi tietävän, ettei valtion budjetin lukuja ja taulukoita sellaisenaan voi käyttää vertailuihin ottamatta selvää, mistä eri momentit ja yhteenvetotaulukoiden erät muodostuvat ja miten niitä on eri vuosina yhdistelty.

Ilmeisesti into todistella julkisen sektorin ”julkeaa” pöhöttymistä on ollut niin suuri, että tällaista alkeellista tarkistusta ei haluttu tehdä.

Facebook-kommentit
6 Comments
  1. 1) ”TEMin hallintomenojen kasvaessa kahden muun ministeriön hallintomenot supistuivat.” Vakuuttavaa jos unohtaa kysyä, PALJONKO nämä ”muut” supistuivat.

    2) ”Valtiontalouden sisäinen siirto”, 94 miljoonaa… Maksettiinko tämä ”hallintoon liittymätön” meno taikarahalla ilmasta, poliitikkojen omista taskuista vai mistä?

  2. Vastaus kommenttiin: ELY-keskusten muodostaminen merkitsi sitä, että alueellisten ympäristökeskusten menot, jotka olivat 67,4 milj. euroa vuonna 2008, siirtyivät TEM:n budjettiin. Ympäristöminiseriön hallintobudjetti oli vuonna 2014 noin 60 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2008. Toisaalta tiehallinnosta siirrettiin 44 miljoonaa euroa TEM:n budjettiin, mutta tässä vertailu on vaikeampi, koska sittemmin on perustettu Liikennevirasto Trafi.
    Kun valtio maksaa arvonlisäveroa, sama rahasumma on sekä meno- että tulopuolella. Tilanne on sama, jos yksityiselle kansalaiselle palautettaisiin kaikki se arvonlisävero, joka hintoihin sisältyy. Siten arvonlisäveromenojen kasvu ei ole valtion budjetin eikä ”veronmaksajien” kannalta ongelma.

  3. Hei, postasin pamfletista ”2/5” arvostelun EVA:n fb-seinälle ja linkin tähän kirjoitukseen. Pyysin ottamaan vähän vastuuta ja julkaisemaan oikaisun.

    Saa nähdä, mitä tapahtuu. Jos poistavat, taitaa lähteä uutisvinkkinä printtimeedioille.

  4. Hyvä että haastatte ja tuotte esiin selvät asiavirheet ja mahdolliset asenteelliset esittämistavat.
    Itse pamfletin sanomaa nuo Apusen esipuheen numero-ongelmat eivät koskettane, ts. Wibergin kritiikissä oli kyllä paljon muitakin, ihan valideja huomioita roppakaupalla.

    Jopa esipuheessakin oli varmaan ihan paikkansapitävää tietoa, esim. se että julkiset menot vs. BKT (tai julkisten menojen BKT-osuus kuten Apunen sitä virheellisesti nimittää) on kuitenkin kasvanut todella merkittävästi viime vuosikymmeninä – jopa viime vuosina. Aivan viime vuosina toki osin sen takia että BKT on pienentynyt.

    Ei siis liene syytä tyrmätä koko pamflettia esipuheen virheiden takia?

  5. Pingback: Paha, pahempi, julkinen sektori - Jaakko Alavuotunki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *