Marxin tautien merkitys historian kulkuun

Tiesitkö, että on olemassa tieteenala, joka tutkii filosofien ja kommunistien sairauksien ja tautien merkitystä maailmanhistoriaan?

Revalvaatio ylpeänä julkaisee tästä lääketieteen ja yhteiskuntatieteen rautaisesta supertieteestä lyhyellä saatesanasella varustettuna näytteen:

Sam Shuster – The Nature and Consequence of Karl Marx’s Skin Disease

Shuster luki eläkkeelle jäätyään Francis Wheenin Marx-elämäkerran ja alkoi miettiä, kuinka niin sairas mies saattoi kirjoittaa niin paljon. Shuster alkoi kahlata Marx/Engelsin 50-osaisia koottuja teoksia läpi ja etsiä Marxin kirjoituksista viitteitä miehen sairastelusta.

Yleisen käsityksen mukaan Marxilla oli maksasairaus, keuhkotuberkuloosi, nivelvaivoja, silmätulehdus sekä niin pahat peräpukamat, että hän joutui kirjoittamaan merkittävän osan Pääomasta seisaallaan ja osin mahallaan British Museumin pöydillä. Shuster ei löytänyt filosofisista, poliittisista ja taloudellisista kirjoituksista viittauksia peräpukamiin tai mihinkään muuhunkaan ja siirtyi nopeasti henkilökohtaiseen kirjeenvaihtoon.

Kuvailemiensa oireiden mukaan Marx kärsi kaiken edellä mainitun lisäksi märkivistä paiseista eli hikirauhastulehduksesta (hidradenitis suppurativa). Kirjeenvaihto Jennyn, Engelsin ja gynekologi Louis Kugelmannin kanssa paljastaa, että Marxilla oli märkiviä paiseita ainakin päänahassa, kasvoissa, kainaloissa, nänneissä, nivusissa, peniksessä, välilihassa, häpykarvoituksen seudulla ja reisien yläosissa. Taudin viheliäisyydestä voi vakuuttua googlettamalla hidradenitis suppurativa.

Shuster tuo Marxin tauteja käsittelevään tutkimukseen sen lisän, että hän kyseenalaistaa peräpukamateorian väittämällä, että niin monesti nauretut peräpukamat ovatkin krooninen ihosairaus. Shusterin mukaan tämä on merkittävä asia Marxin kirjallisen tuotannon syntyprosessin kannalta. Ajan mukaan tähän viheliäiseen ihotautiin ei ollut muunlaista lääkitystä kuin arsenikki, hauteet & paiseiden puhkominen, joten hidradenitis suppurativa aiheutti Marxille kiistatta sekä henkisiä, fyysisiä sekä taloudellisia ongelmia.

Shusterin mukaan hikirauhastulehduksesta kärsivät ihmiset kokevat yleisesti itseinhoa ja depressiota, sillä iho on ihmisruumiin suurin elin ja samalla yksi keskeisimmistä kommunikaatioelimistä. Häiriöt sen toiminnassa häiritsevät syvästi ihmisen kaikkein arkipäiväisimpiäkin toimintoja. Koska Marxin paiseet märkivät eniten juuri Pääoman kirjoittamisen hetkinä (älä kysy miten Shuster on tämän kirjoitusajankohdan määrittänyt), Shuster päättelee, että ilman hikirauhastulehdusta Marx olisi saattanut kirjoittaa Pääoman toisin. Täten myös maailma olisi saattanut kehittyä hyvinkin toisenlaiseksi sen jälkeen, kun Marx kuoli tuberkuloosiin 1883. Konditionaalissa kaikki on mahdollista, mutta sinällään ihan pätevää biologiikkaa. [1]

Kuinka suuri maailmanpoliittinen merkitys voikaan olla sillä, että Marx kirjoitti työarvoteorian märkivän hikirauhastulehduksen kirvoittamana, eikä puräpukamien vaivaamana. Shuster pakottaa meidät arvioimaan uudelleen peräpukamien merkitystä maailmanhistoriaan sekä kirjoittaa tarpeellisen luvun sosialismin ja tautien historiaan.

Shusterin tutkimus kirvoittaa monia jatkokysymystä filosofien ja kommunistien tauti- ja aatehistoriasta.

Maailman ensimmäinen kommunisti – Herakleitos kärsi vesipöhöstä eli ödeemasta. Minkälaiseksi kommunismin synkkä historia olisikaan muodostunut, jos Herakleitoksella olisi ollut ainoastaan ripuli, johon kuoleminen ei tosin niinä aikoina ollut ollenkaan tavatonta?

Leninillä ja Nietzschellä oli huhujen mukaan kummallakin syfilis. Miten erilaisiksi imperialismiteoria, marxismi-leninismi, moraalifilosofia, Jumalan kuolema ja nihilismi olisivat kehittyneet 1900-luvulla Venäjällä tai mannermaisen filosofian piirissä, mikäli Vladimir Iljits ja Friedrich olisivat kärsineet kupan sijaan ainoastaan klamydiasta, tippurista tai satiaisista?

Entä Foucaultin AIDS ja hänen käsityksensä kapitalismin ja sen hallinnollisen kehityksen myötä ihmisten itse itselleen aiheuttamista kommunikatiivisista biohallintakontrollimekanismeista? HIV:n etenemisen voi käytännössä pysäyttää eikä AIDS puhkea ainakaan länsimaissa enää niin usein. Mitä valtaisia seurauksia tällä onkaan mannermaiselle filosofialle ja sosiologialle?!

Viitteet:

[1] Vinkkinä Shusterille ja muille lääketieteen ja vaihtoehtohistorian nörttipioneereille, että Marxilta löytyy vielä paljon julkaisematonta kirjeenvaihtoa, josta löytynee vielä paljon arvokasta lisätietoa Marxin taudeista ja muista vaivoista sekä siten myös työnarvoteoriasta. Marxin ja Engelsin kirjeitä on säilynyt kaikkiaan yli 4000 (heidän välisiään 2500) sekä 10 000 heille lähetettyä kirjettä. Jos jo syyhyttää, kuumeisimpien kannattaa tutustua Marx Engels Gesamtausgabeen verkossa, joka tähtää kaikkien Marxin kirjoittamien kirjaimien, sanojen ja lauseiden julkaisemiseen.

Kirjallisuutta:

Aikakauskirja Duodecim
Lääkärikirja Duodecim
Francis Wheen – Karl Marx

Facebook-kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *