Nuorten yhteiskuntatakuu: missä nyt mennään?

nuorisotyottomyysjono

Hallitusohjelman mukaan nuorisotyöttömyyden vähentäminen on yksi hallituksen tavoitteista. Keinona nuorisotyöttömyyden vähentämiseen on päätetty toteuttaa ”nuorten yhteiskuntatakuu”. Seuraavassa muutamia lainauksia hallitusohjelmasta:

”Nuorisotyöttömyyttä ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää vähennetään.”

”Nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi jokaiselle nuorelle taataan työ-, opiskelu, kuntoutus- tai harjoittelupaikka.”

”Toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.”

”Määrärahaa voidaan käyttää työllistämistoimien lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoihin, oppisopimuskoulutukseen, työpajatoimintaan ja/tai etsivään nuorisotyöhön.”

Hallitusohjelman liitteessä oli lisäksi kirjaus, että nuorille kohdennettujen työllisyyttä edistävien toimien lisäys on 60 miljoonaa euroa/vuosi.

Hallituksen ensimmäisessä kehyspäätöksessä sanotaan mm. edelleen, että ”resursseja suunnataan nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan.” Toisaalta siitä kävi ilmi, että nuorisotakuuta ei aiotakaan toteuttaa heti hallituskauden alussa vaan vasta vuonna 2013 ja että hallitusohjelman maininta 60 miljoonan euron panostuksesta koskee vuosia 2013–2015. Kehyspäätöksessä täsmennettiin edelleen, että puolet tästä kohdistuu työ- ja elinkeinoministeriön työllistämis, koulutus- ja erityistoimiin.

Seuraavassa kehyspäätöksessä todettiin mm., että ”poikkihallinnollinen yhteiskuntatakuu toteutetaan täysimääräisesti vuodesta 2013 alkaen.” Tässä kehyspäätöksessä luvattiin myös lisämäärärahoja ”toimenpiteisiin, joilla voidaan purkaa ilman koulutusta jääneiden nuorten varantoa”, 27 milj. euroa vuodelle 2013 ja 52 milj. euroa vuosille 2014–2015.

Nuorisotyöttömyys suurimmillaan vuoden 2001 jälkeen

Nyt kun vuoden 2013 puoliväli on ohitettu, voidaan jo kysyä, onko nuorten yhteiskuntatakuulla ollut jotakin vaikutusta nuorten työttömyyteen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemat ja ministeriön tietokannasta poimittavissa olevat luvut eivät ole lupaavia.

Kesäkuussa 2013 alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli vajaat 45 000. Lukumäärä on suurin vuonna 2008 alkaneen talouskriisin aikana ja suurin heinäkuun 2001 jälkeen. Vertailu finanssi- ja talouskriisiä edeltäneeseen aikaan, kesäkuuhun 2008, kertoo nuorisotyöttömyyden suunnilleen kaksinkertaistuneen.

Työministeriön tietokannasta voidaan lukea tarkasti myös eri-ikäisten työttömien työttömyyden kesto. Nähdään, että vuoden 2013 alkupuolella yli kolme kuukautta (12 viikkoa) tai yli puoli vuotta (26 viikkoa) työttöminä olleiden nuorten osuus ei ole vähentynyt vaan jopa kasvanut. Yli puoli vuotta työttömänä olleiden osuus oli tammi-kesäkuussa 11 prosenttia, kun osuus viime vuonna oli noin 9 prosenttia ja edellisenä vuonna 8 prosenttia. Niiden osuus, joiden työttömyys on kestänyt yli kolme kuukautta ja joita siis yhteiskuntatakuun toteutuessa ei lainkaan pitäisi olla, on kasvanut parissa vuodessa 25 prosentista 32 prosenttiin.

nuorisotyottomyys

Voidaan huomauttaa, että nyt on liian aikaista arvioida yhteiskuntatakuun vaikutuksia. Hallituksella on kuitenkin ollut jo pari vuotta aikaa valmistella uudistusta. Vuoden 2012 talousarvion mukaan ”nuorten yhteiskuntatakuun uudistus valmistellaan vuoden 2012 kuluessa” (pääluokka 32, luvun 30 perustelut). Työllisyystilanne on heikentynyt vuoden 2012 alkupuolelta lähtien eikä se voi tässä vaiheessa enää olla yllätys tai selitys siihen, että nuorten yhteiskuntatakuu ei ole lähtenyt hyvin käyntiin.

Optimismiin ei aihetta

Kovin optimisesti ei voida suhtautua myöskään jatkokehitykseen. Siihen on muutamia syitä. Yksi keskeinen syy on budjettipolitiikassa noudatettava tiukka säästölinja.

Samalla kun hyviä tavoitteita kuten nuorten yhteiskuntatakuu tai esimerkiksi vanhuspalvelujen parantaminen luvataan toteuttaa, määrärahojen leikkauksilla vaikeutetaan tavoitteiden toteuttamista. Nuorten yhteiskuntakuun toteuttamista vaikeuttavat erityisesti koulutuksessa toteutettavat mittavat leikkaukset. Jo hallitusohjelmassa määriteltiin 138 miljoonan euron säästöt ammatilliseen, lukio- ja oppisopimuskoulutukseen. Koska vastuuta työttömyyden torjumisesta on siirretty entistä enemmän kunnille, myös kuntien valtionosuuksien leikkaukset vaikeuttavat nuorten yhteiskuntakuun toteuttamista.

Kehyspäätöksissä kerrotaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla yhteiskuntatakuuseen kohdistetaan 30 miljoonaa euroa vuodessa, mutta samaan aikaan toteutettavat koulutusmäärärahojen ja kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaukset ovat selvästi suurempia.

On vaikea uskoa, että voimavaroja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen todellisuudessa lisätään, kun rahaa tällä tavoin liikutetaan edestakaisin: toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan. Sitä paitsi niukkoja määrärahoja uudelleen jaettaessa syntyy vaara, että tällainen ”kohdennus” pahentaa muiden työttömien tilannetta, jos nuorten asema loppujen lopuksi koheneekin.

Toinen syy epäluuloon on, että nuorten yhteiskuntatakuusta ei ole viranomaisia sitovaa lakia. Se perustuu hallitusohjelmassa, hallituksen kehyspäätöksissä ja valtion talousarvion perusteluissa oleviin mainintoihin, joiden pohjalta viranomaisille on laadittu ohjeita ja linjauksia, muun muassa kuuden ministerin allekirjoittama kirje, jossa alueellisia ja paikallisia toimijoita ”kannustetaan” nuorisotakuun toteuttamiseen.

Koska sitovaa lainsäädäntöä ei ole, mitään viranomaista ei voida myöskään panna vastuuseen siitä, jos tavoitteet eivät toteudu. Jäljelle jää lupauksia ja tavoitteita esittäneen hallituksen ja ministerien poliittinen vastuu. Tilanne olisi hieman toisenlainen, jos kyse olisi sellaisista työllistämisvelvoitteista, joita vuoden 1987 työllisyyslaki sisälsi ja jotka olivat voimassa 1988–1991.

Nuorten yhteiskuntatakuu ei ole uusia asia. Jo Vanhasen hallitus lupasi sen vuoden 2005 budjetissa. Silloinkaan sen tavoitteet eivät ainakaan kokonaan toteutuneet.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista on syytä seurata edelleen. Sen arvioimiseen tarvitaan erilaisia mittareita, muitakin kuin tässä esitetyt yksinkertaiset luvut työttömyyden kestosta. Se, että nuori ei ole työtön työnhakija, ei vielä merkitse sitä, että hän olisi työllinen tai että hän olisi toiveitaan vastaavassa koulutuksessa. Palkattomaan työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen liittyviä ongelmia olisi myös tutkittava.

Facebook-kommentit
2 Comments
  1. Pingback: Nuorten yhteiskuntatakuu: missä nyt mennään? | Arjen polku

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *