”Osinkojuhlissa pöytä koreana”

Osinkojuhlissa pöytä koreana”. Tällainen otsikko oli Kauppalehden pörssisivuilla torstaina 12. helmikuuta.

Totta varmaan onkin, että sellaisissa perheissä, joissa osinkotulot ovat merkittäviä, pöytään pannaan näinä aikoina jotakin laskiaispullia tai runebergintorttua herkullisempaa. Etenkin jos satutaan nauttimaan Nordea-pankin, Sampo-konsernin tai Fortumin korotetuista jättiosingoista. Näissä juhlissa voidaan unohtaa talouden taantuma, työttömyyden kasvu ja julkisen talouden säästöohjelmat.

52 pörssiyhtiötä koskevan yhteenvedon mukaan näiden yhtiöiden osingot nousevat tänä vuonna yli 10 miljardiin euroon. Useimmat, eli 33 yhtiötä korottavat osinkoa viime vuoteen verrattuna. Kahdeksan yhtiötä piti osingon ennallaan ja 11 yhtiötä alensi sitä. Oheisessa taulukossa on esitetty tiedot runsaan 50 yhtiön liikevoitosta, veroista ja osingoista vuosina 2013 ja 2014.

osinkotaulu

Kokonaislukujen vertailua häiritsevät hieman Nokia-konsernin isot muutokset. Nokia jakoi viime vuoden lopulla suuren ylimääräisen, lähes 1,4 miljardin euron osingon niistä tuloista, joita se sai myytyään matkapuhelinliiketoiminnan Microsoftille. Toisaalta vuoden 2014 tilinpäätökseen on tuloutettu suuri 1,4 miljardin euron laskennallinen verosaaminen, tavallaan veronpalautus. Tämän vuoksi yhteenvetoluvut esitetään sekä Nokian kanssa että ilman Nokiaa.

Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto kasvoi 15,6 miljardista 18,5 miljardiin euroon. Ilmoitettujen verojen summa kuitenkin pieneni ja verojen suhde liikevoittoon supistui.[1] Osinkosumma kasvoi 8,9 miljardista 9,9 miljardiin euroon ilman Nokiaa ja 10,2 miljardista 10,4 miljardiin euroon Nokia mukaan luettuna. Osinkojen suhde liikevoittoon on nyt noin 54 prosenttia ilman Nokiaa ja noin 56 prosenttia Nokia mukaan luettuna. Ilmoitettujen tuloverojen suhde liikevoittoon supistui 23 prosentista 10 prosenttiin. Jos Nokia-konserni ja sen jättimäinen veronpalautus jätetään tästä vertailusta pois, verojen osuus supistui 22 prosentista 17,7 prosenttiin.[2]

Viime vuonna yhtiöt saattoivat jo hyödyntää Kataisen hallituksen päättämää yhtiöveron alennusta. Toisaalta yksityishenkilöiden saamia pörssiosinkoja verotetaan nyt hieman tiukemmin kuin ennen vuotta 2014. Niistä voi saada verottomina 15 prosenttia entisen 30 prosentin asemesta. Voidaan arvioida, että yhtiöiden korotetut osingot kompensoivat useissa tapauksissa osingonsaajan verotuksen kiristyksen.

liikevoitto-tuloverot-osingot

Suurimmat jakajat 

Niin sanotun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan palkkojen yleiskorotus on tänä vuonna 0,4 prosenttia. Samaan prosenttilukuun on rajoitettu erityislailla useimpien sosiaalietuuksien indeksikorotukset tänä vuonna. Missään ei ole rajoitettu kuitenkaan osinkojen korotuksia, jotka monessa tapauksessa ovat reippaita, jopa kymmeniä prosentteja.

Suurimmat osinkopottien jakajia ovat Nordea, Sampo ja Fortum, joiden osingot kasvavat edelleen ja ylittävät viime vuoden ennätyspotit. Nordea jakaa osinkoja peräti 2,5 miljardia, mikä on noin 800 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten. Kasvua on 44 prosenttia. Sampo, joka on Nordean suurimpia omistajia, jakaa puolestaan 1 092 miljoonaa euroa osinkoja, noin 170 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Samassa sarjassa on Fortum 1 154 miljoonan euron osingoilla.

Yli miljardin osinkoihin, noin 1,5 miljardiin euroon yltää myös TeliaSonera, mutta tässä tapauksessa osinko hieman pienenee viime vuoteen verrattuna. Muita kovia osingonjakajia ovat mm. metsäyhtiöt UPM ja StoraEnso, konepajayhtiöt Wärtsilä, Kone sekä Metso ja siitä erotettu Valmet, Pohjola-pankki, Orion, Elisa, Kesko ym.

Toisaalta on muutamia kriisiyhtiöitä ja kriisialoja, joissa osinkoja ei nyt jaeta. Finnair ja Outokumpu eivät jaa tänäkään vuonna osinkoja. SSAB, johon Rautaruukki on sulautettu, ei jaa osinkoja kuten ei viime vuonnakaan jakanut kumpikaan yhtiö. Myöskään Stockmann ei jaa osinkoja tänä vuonna. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin selvänä vähemmistönä, eikä Suomessa jatkuva talouskriisi näytä hillitsevän useimpien yhtiöiden osingonjakoa.

Pörssiyhtiöiden yleinen osingonjakopolitiikka on melko avokätistä. Tilinpäätöstiedotteissa ilmoitetaan usein tavoitteeksi jakaa 50 prosenttia tai 60 prosenttia voitosta osinkoina. Toisinaan tämä tavoite on vielä korkeampi. Esimerkiksi Elisa ilmoittaa, että Elisan voitonjakopolitiikkana on jakaa osinkoina 80 – 100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Nyt osinko on 94 prosenttia tilikauden tuloksesta.

Väkeä pihalle – osingot ylös

Suorastaan aggressiiviseksi voisi luonnehtia myös Tieto-konsernin henkilöstö- ja osinkopolitiikkaa. Yhtiössä on vähennetty työntekijöitä ja nytkin YT-neuvottelut ovat päällä. Uusista, mahdollisesti 840 henkilöä koskevista vähennyksistä ilmoitettiin tammikuun puolivälissä. Yhtiö jakaa kuitenkin korotetun osingon (1 euro/osake) päälle lisäosingon (0,3 euroa/osake), yhteensä 96 miljoonaa euroa. Se on noin puolet enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suhteessa tilikauden kirjanpidolliseen tulokseen verojen jälkeen osinko on yli 270 prosenttia.

Tieto-konsernin vuosikertomuksessa ulkomaista, lähinnä intialaista halpatyövoimaa kutsutaan sievästi ”suotuisan kustannustason resursseiksi”. Viime vuonna ”suotuisan kustannustason resurssien” osuus henkilöstöstä kasvoi samalla kun koko henkilöstömäärä supistui noin 600 hengellä.

Kun osinkojen jakaminen on näin avokätistä, voi jälleen ihmetellä uskomuksia ja väitteitä, joiden mukaan suuryhtiöt tarvitsevat verohelpotuksia voidakseen investoida ja työllistää ihmisiä. Esimerkiksi Nordea-pankissa 2,5 miljardin euron osingot ylittävät koko henkilökunnan 2,4 miljardin euron palkkakulut.

Henkilöstön lukumäärän vähentyminen on yleisenä kehityssuuntana pörssiyhtiöissä. Nordean tapauksessa on kuvaavaa, että tavallisia asiakkaita palvelevassa vähittäispankkitoiminnassa henkilöstön määrä väheni, mutta varakkaita henkilöitä palvelevissa salkunhoitopalveluissa henkilöstön määrä kasvoi.

Viitteet

[1] Liikevoitolla tarkoitetaan tässä yleensä tilinpäätöksissä ilmoitettua liikevoittoa ennen rahoituskuluja ja erilaisia satunnaisia eriä. Verot ovat tuloslaskelman mukaisia veroja, jotka eivät ole välttämättä samansuuruiset kuin todella maksetut verot.

[2] Vertailussa tulee ottaa huomioon, että Rautaruukki on vuoden 2014 alusta lähtien osa SSAB-konsernia. Vuoden 2014 alusta lähtien Valmet on erotettu Metsosta omaksi pörssiyhtiöksi. Vertailuluvut edelliseltä vuodelta sisältävät sekä SSAB:n että Rautaruukin kun taas Metso-konsernin lukuihin silloin tavallaan sisältyivät myös Valmetin tiedot. Lukumääriä laskettaessa SSAB/Rautaruukki ja Metso/Valmet on katsottu kumpikin yhdeksi yhtiöksi. Nordea, TeliaSonera ja SSAB ovat Ruotsissa rekisteröityjä yhtiöitä, joiden osakkeet noteerataan Helsingin NASDAQ-pörsissä.

Facebook-kommentit
2 Comments
  1. On käsittääkseni aika yleistä, että vaikeina aikoina, kuten nyt, firman kannattavuutta koitetaan ylläpitää karsimalla kuluja (eli pääasiassa potkitaan väkeä pihalle) ja kun ei uskalleta tehdä investointeja, rahaa jää enemmän osingonjakoon.

  2. mutta jos kansa kaataisi hallituksen ja suomi itsenäistyisi niin tuotto tulisi kansan hyvinvointiin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *