Osinkoverouudistuksesta ja yhtiöveron alennuksesta

Lähde: valtioneuvosto

Lähde: valtioneuvosto

 

1. Väite, että kaikki osingot muuttuisivat kokonaan veronalaisiksi ei pidä lainkaan paikkansa. Henkilöyhtiöiden osingot ovat 8 prosentin tuottorajaan asti vain 25-prosenttisesti veronalaisia, mikä käytännössä johtaa yleensä 7,5 prosentin pääomatuloveroon (ja korkeintaan 8 prosentin veroon, jos pääomatulo ylittää tuntuvasti 40 000 euron rajan).

2. Niin sanottuja henkilöyhtiöitä koskeva malli suosii suurten, varakkaiden yhtiöiden omistajia. Edullisen verotuksen yläraja, 8 prosenttia osakkeiden arvosta, on euromääräisesti sitä korkeammalla, mitä varakkaampi yhtiö on (olettamalla, että osakepaketin osuus koko osakepääomasta pysyy samana).

3. Varakkaiden henkilöyhtiöiden varakkaille omistajille uusi malli on nykyistä edullisempi. Raja riippuu osingon suuruudesta ja yhtiön varallisuudesta. Jos osinkotulo on vähintään 100 000 euroa ja jos se alittaa 8 prosentin tuottorajan, verotus on nykyistä edullisempaa.

4. Niissäkin tapauksissa, että osinkojen verotus muodollisesti kiristyy, yhtiöveron alennus mahdollistaa sen, että yhtiö jakaa entistä suuremman osingon. Tällöin yhtiöveron alennus siirtyy osakkaan eduksi ja lopputulos voi olla nykyistä edullisempi osakkaalle, jos lasketaan osakkaan ja yhtiön yhdessä maksama vero. Henkilöyhtiöissä toimitaan usein niin, että koko voitto jaetaan osinkoina omistajille ja monasti ne on perustettu juuri tätä varten palkkaverotuksen kiertämiseksi.

5. Myös pörssiyhtiöissä yhtiöveron alennus mahdollistaa suurempien osinkojen jakaminen, jolloin osinkoveron kiristys on mahdollista kompensoida osittain tai kokonaan. Siis myös näissä yhtiöissä yhtiöverotuksen keventyminen on mahdollista siirtää osakkaan eduksi.

6. Pörssiyhtiöiden omistus on suurelta osin ulkomaalaista. Ulkomaiset omistajat hyötyvät yhtiöveron alennuksesta mahdollisesti suurempien osinkojen kautta, mutta heitä osinkoverotuksen kiristyminen Suomessa ei liikuta. Tämä koskee vielä suuremmassa määrin ulkomaisten yhtiöiden suomalaisia tytäryhtiöitä, joilla ei ole suomalaisia osakkaita lainkaan.

7. Pörssiyhtiöiden suuret osinkopaketit ovat usein holding-yhtiöden omistuksessa. Tällöin myös suuria pörssiosakkeista saatuja osinkoja on mahdollista siirtää henkilöyhtiöiden kevyemmän, 7,5-8 prosentin verotuksen piiriin. Tässä on joitakin rajoituksia, mutta joka tapauksessa verotus on kevempää kuin normaalisti. Osinkoon kohdistuva vero voi tämän aukon hyödyntämisen avulla olla korkeintaan 21,8 prosenttia eikä 30 tai 32 prosenttia. (Vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas: ”Pörssiyhtiöiden suuromistajat ovat verotuksellisesti samassa asemassa kuin listaamattomien yritysten omistajat, koska he kuljettavat osingot holding-yhtiön kautta”, HS 29.3.2013.)

8. Yhtiöverotuksen alennuksen luvatut kasvu- ja työllisyysvaikutukset ovat kyseenalaisia. Muita kohteita olisi ollut tarjolla, jos miljardi euroa oli käytettävissä: koulutus, tutkimus, infrastruktuuri-investoinnit, työllisyysmäärärahat.

Facebook-kommentit
4 Comments
  1. No jos työllisyysvaikutuksia olisi haettu, alv alennus varmaan tehokkain ainakin palvelualoilla olisi ollut. Ja varmaan kaikilla suomalaista työvoimaa käyttävillä kotimarkkinaaloilla.

  2. Katsotaan nyt kykeneekö media pitämään tätä asiaa otsikoissa. Aihe taitaa olla merkittävämpi kuin varallisuusveron poisto joka sekään ei ole toteuttanut tavoitteitaan – kuten olettaa saattoi. Vai onko tosiaankin niin ettei Suomessa ole riippumattomia toimituksia, jotka kykenisivät arvioimaan julkilausuttujen poliittisien tavoitteiden ja toimien epäsuhtaa.

  3. Pingback: Miten häviät voittaessasi? Arvio kehyspäätösten dynaamisista vaikutuksista

  4. Pingback: Miten häviät voittaessasi? Arvio kehyspäätösten dynaamisista vaikutuksista | www.anttironkainen.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *