Mikko Wennbergin mukaan parhaiten ansaitseva 10 % maksaa ansiotuloverokertymästä noin 70 %. Valtion ansiotulovero, kunnallinen tulovero ja sosiaaliturvamaksut muodostavat Suomessa käytännössä kuitenkin yhtenäisen tuloverojärjestelmän, ja on melko lailla harhaanjohtavaa tarkastella vain yhtä veromuotoa irrallaan muista.

Yhdysvalloissa vuonna puhkesi 2008 subprime-kriisi ja levisi sen jälkeen Eurooppaan. Nyt se näyttää leviävän nouseviin talouksiin. Ympyrä on sulkeutunut.

Terrorismi on ”maailmanlaajuinen sisällissota”, joka iskee kerta kerran jälkeen tuolle tai tälle planetaarisen tilan vyöhykkeelle. Ei ole sattuma, että ”terrori” alkoi iskeä samalla hetkellä jona elämä sellaisenaan – kansakunta, nation, siis syntymä – muuttui suvereenisuuden periaatteeksi.

Elossapysymistä päivästä toiseen maailmassa, jossa ei ole mitään tekemistä, ei mitään saavutettavaa, ei mitään roolia. Se on se mitä köyhän elämä yhä on. Kateutta niitä kohtaan joilla menee paremmin. Kun melkein kaikilla menee paremmin, ja itse on jumissa siinä tilanteessa, että tiedostaa että asiat ei tästä parane mitenkään. Mikään ei etene.

Varoufakis on se, joka ei jousta, koska kieltäytyy itsepäisesti lahjoittamasta pankeille kreikkalaisten koteja, laskemasta eläkkeitä 350 euroon, irtisanomasta tuhansia valtion työntekijöitä ja myymästä julkista omaisuutta.

Emmekö ole päivittäin pakotettuja arvioimaan ja vertaamaan henkistä tilaamme mainoksissa näkyviin aggressiivisen iloisiin naamoihin? Eikö meitä uhkaa irtisanominen, jos olemme sairauden takia liikaa poissa töistä?

Pörssilistattujen suuryhtiöiden osuus öljyn maailmankaupasta laskee, ollen nyt kenties jo alle 10 %. Ironista on, että kapitalismin kaikkein kipeimmin vaatiman yksittäisen raaka-aineen tuottavat valtionyhtiöt, joiden tuotanto-oloista ja tuotannon ehdoista ei sen paremmin markkinoilla kuin mediallakaan ole juuri minkäänlaista tietoa.