Perustulo finanssikusetuksen ja julkisen sektorin kriisin keskellä

Hyvät Revalvaation lukijat!

Oletteko huomanneet, että maksamme päivittäin pitääksemme yllä pientä rikasta eliittiä, jonka poliittisista vaatimuksista seuraa meille ainoastaan surua ja kurjuutta?

Valtiot subventoivat suojellakseen suuryritysten tulevaisuutta. Valtiot velkaantuvat pelastaakseen pankit, jotka ovat jo kauan eläneet varastamalla korkoa meidän elämästämme. Valtiot keventävät finanssipääoman verotusta, upottavat julkisen sektorin ja antavat sitten sen sihisevät rauniot yritysten käsiin uusien voittojen takomista varten, voittojen, jotka tulevat meidän taskuistamme ja kivuistamme.

Pankkiireita ja suuryritysten omistajia on aina suuresti ilostuttanut velkaannuttaa valtiota! 1800-luvun puolivälin Ranskassa sanottiin pankkiireista ja rautateiden omistajista: ”valtion budjettivaje on heidän keinottelunsa todellinen tavoite ja rikastumisensa tärkein lähde”1! Valtiota velkaannuttaessaan hyötyvät he kaksin verroin: välttävät oman verotaakkansa kasvun painostaessaan velkaan verotuksen sijaan & voittavat huimia korkotuloja valtiolta, joka tunnollisesti kerää ne tuloverona kansalta toimittaakseen suurpääoman laariin. Aivan kuin ei olisi tarpeeksi, että jokaisen on velkaannuttava yksilönä voidakseen elää – lisäksi maksamme näiden idioottien pelleilystä.

On käännettävä päälaellaan seisova maailma takaisin jaloilleen ja vaadittava, että yhteiskunnan varainsiirtojen suunta käännetään ympäri. Perustulo ja heti. Pankit ja suuryritykset maksavat, sen sijaan että heille maksetaan. Me painostamme, sen sijaan että meitä painostetaan. Kirjoitetaan pelin säännöt uudelleen: jos julkinen makaa kuolinvuoteella ja yksityinen hyökkää päälle kerta kerralta ivallisempi nauru kasvoillaan, on rakennettava yhteinen turvaamaan elämää. Eihän tätä jatkuvaa päin naamaa vittuilua kestä kukaan!

Julkinen sektori hoi, ennen kuin delaat, resurssit tänne! Vaadi ne salarakkaaltasi elinkeinoelämältä tai testamenttaa meille ennen kuin susta aika jättää. Me järjestämme kaiken kyllä itse, mutta te olette tyrineet ja kusettaneet ja te maksatte meille nyt takaisin sen, mikä meille kuuluu. Kirjoitamme uudet sosiaaliset oikeudet, joista ensimmäinen on perustulo: tarpeeksi rahaa elämiseen ilman palkkatyötä, ilman sitoumuksia Paltamon malliin tai muihin orjatyön muotoihin, ja ehdottomasti kaikille, ei “Suomen valtiolta suomalaisille” ja “Kreikan uudessa aamunkoitossa tosi kreikkalaisille”.

Sitten nähdään, kuinka kauan Talvivaara saastuttaa, kun kukaan ei suostu Talvivaaralle töihin.

Resurssit perustuloon on otettava niiltä, jotka hyötyvät päivittäin luovuudestamme, sosiaalisuudestamme ja kekseliäisyydestämme, yhtä lailla kuin resurssit kaikkiin uusintamisen instituutioihin kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon on otettava niiltä, jotka ovat meidät ryövänneet. On siis verotettava pääomaa ja pankkitoimintaa ja tehtävä keinottelusta laitonta. On mitätöitävä velat, jotka poliitikot ovat sopineet yhdessä pankkiirien kanssa vastoin väen tahtoa.

Perustulon ylläpitoon tarvitaan uusi, yhteisen sektori. Se eroaa julkisesta sektorista ja sen palveluista siksi, että sen sijaan että valtiolta vaaditaan universaaleja oikeuksia (perustuloon, mutta myös terveydenhuoltoon, koulutukseen, kaupunkitilaan, veteen, tietoon), on vaadittava resurssit näiden organisoimiseen ja sitten organisoitava, ylläpidettävä ja säädeltävä niitä itse.

Pitäisi siis ryhtyä urakointiin tuulettaaksemme yhteiskunnan instituutioista kaikki kriisiytyneen edustuksellisen demokratian, pimeän virkamieshallinnoinnin, nöyryyttämisen ja kontrollin, asiantuntija- ja konsulttikäytäntöjen ja liike-elämäsidonnaisuuden muodot luomalla täysin toinenlainen rakenne, joka perustuu suoraan demokratiaan, läpinäkyvyyteen, avoimeen tietoon, matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksiin ja federoituneeseen paikallisuuteen.

Lopuksi muutama sana päivänpoliittisesta perustulokeskustelusta Suomessa. Menkää kaikki allekirjoittamaan kansalaislakialoite perustulosta osoitteeseen https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/44. Mutta älkää unohtako, että lakialoitteen tulevaisuus on kiinni meistä, jotka perustulon itsellemme vaadimme – eduskunta tutkinnee aikanaan, kuinka toteuttaa perustulo neutraalisti, elinkeinoelämää kiusaamatta. Me haluamme perustulon, jolla elää vapaana elinkeinoelämän jatkuvasta vittuilusta ja Matti Apusen neuvoista elämän joka saralla. Vaadimme perustulon koska se meille kuuluu: emme koska olemme köyhiä, vaan koska tuotamme kaiken, jonka päällä Matti ja muut kusipäät istuvat.

__

 

1. K. Marx, The Class Struggles in France, 1848 to 1850, Selected Works, Volume 1, Progress Publishers, Moskova 1969.

 

Facebook-kommentit
One Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *