Valistuneen kuluttajan evankeliumi

”Jokainen olkoon kuluttaja niillä markkinoilla, joiden piirissä hän on. Sillä ei ole markkinoita muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.

Sen tähden, joka asettuu markkinoita vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion.

Sillä markkinamiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla markkinoita pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen;

sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; markkinat eivät turhaan tuota miekkoja, koska ne ovat Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.

Siksi tulee olla kuluttaja, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden.”

Syyskuussa 2011 Teemu Takatalon kulutuskriittinen seinämaalaus Valistuneen kuluttajan synninpäästö sensuroitiin taidenäyttelystä maalaamalla se umpeen valkoisella maalilla. Tuhoamisesta vastasivat näyttelyn tuottajat ostoskeskusomistaja Citycon sekä menekinedistämiskonsultti VeraVia yhdessä tuumin. Teokseen oli maalattu yhdeksän yhtiön logot sekä kirjoitettu tekstejä yhtiöiden piittaamattomuudesta omia ympäristö- ja yhteiskuntavastuuohjelmiaan kohtaan.

Tuottajien brutaali reagointi kriittiseen mutta harmittomaan teokseen herätti hetkellisesti laimeaa kansalaiskeskustelua taiteen vapaudesta sekä kaupallisten ja taiteellisten intressien näennäisestä ristiriidasta, mutta ennen kaikkea siitä heräsi joukko keskeisiä kysymyksiä. Minkä takia yritystoiminnan hyveellisyyttä ylipäätään uskotellaan? Eikö kapitalistisen talouden ongelmallisuus ole yleisesti tiedossa? Jos ja kun kerran näin on, minkä takia tämän tiedostava kuluttaja kerta toisensa jälkeen polvistuu nöyränä markkinoiden alttareilla?

Takatalon uusi videoessee Valistuneen kuluttajan evankeliumi paljastaa näiden kysymysten takaa laajemman käsitteellisen ristiriidan, joka leimaa kulutusta ja kapitalistista tuotantoa yleisesti. Molempien taustalla vaikuttaisi olevan rakenne, joka muistuttavat erehdyttävästi kristillistä uskonoppia ja etiikkaa – vaikka kapitalismi ja nykykulttuuri yleisesti käsitetäänkin sekulaarina.

Jos kapitalistinen kulttuuri on mediumi valtaosalle ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, on niin ikään kristillinen ajatus hyvyydestä saanut muotonsa tuotteiden immateriaalisissa ominaisuuksissa, hyvät teot kuluttamisessa ja synninpäästö näyttäisi tapahtuvan kirkon sijaan supermarketeissa. Kaikesta hyvyydestä huolimatta kapitalististen markkinoiden ohjailema tuotanto aiheuttaa kuitenkin kasvavissa määrin globaaleja ongelmia. Nämä realiteetit ovat tuottaneet uuden poliittisen subjektin: valistuneen kuluttajan.

Valistuneen kuluttajan ideologia kiteytettynä: teen parhaani, mutta jotenkin sitä on elettävä paljastaa, että käsitys hyvyydestä ja elämä itse ovat pohjimmiltaan toisensa poissulkevia asioita. Vastaava fundamentaalinen vastakkainasettelu löytyy myös kristittyjen perisynnin käsityksestä. Tästä traagiseksi luonnehdittavasta perimmäisestä kahtiajaosta johtuen valistunut kuluttaja on tuomittu omantunnon tuskiin ja katumukseen, jotka pitkälle määrittävät hänen käytöstään ja viime kädessä korruptoi kuluttajan alkuperäisen ideologisen projektin – paremman maailman tavoittelun – individualistiseksi synninpäästön tavoitteluksi. Tällä on hyvien aikeiden kannalta dramaattisia seurauksia.

Valistunut kuluttaja suorittaa päättymätöntä perisyntistä kamppailua hyvien tekojen ja mielekkään elämän välillä, pakottaen itsensä kerta toisensa jälkeen ratkaisemaan kapitalismin ongelmaa kuluttamalla turmiolliseksi tietämällään kapitalistisilla markkinoilla sen sijaan, että liikuttaisi ruumistaan itse ongelmien aiheuttajaa, kapitalismia, vastaan.

Kulutusta, taloutta ja uskonnon kolmiyhteyttä pohtiva videoessee Valistuneen kuluttajan evankeliumi valottaa valistuneen kuluttajan kulttuurihistoriallisia syntyä porautuen syvälle valistuneen kuluttamisen psykopatologiaan ja tulee siinä sivussa vastanneeksi myös kysymykseen: miksi kriittinen taideteos täytyy tuhota?

 

Facebook-kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *