Yanis Varoufakisin haastattelu Kreikan, Irlannin ja Portugalin tilanteesta

varou

Yanis Varoufakis on taloustieteen professori ja osallistunut aktiivisesti keskusteluun eurokriisistä. Varoufakisilta on ilmestynyt teos Global Minotaur – America, Europe and the Future of the Global Economy sekä eurokriisin ratkaisumalli Modest Proposal for Resolving the Euro Crisis, jota hän par’aikaa kehittää eteenpäin Stuart Hollandin ja James K. Gailbraithin kanssa.

1. Onko Kreikka matkalla kohti toista velkajärjestelyä?

Kolmatta! Ensimmäiseksi meillä oli PSI (private sector involvement, yksityisen sektorin osallistuminen), viime joulukuun toimia kutsuttiin kiertoilmaisulla “velkajärjestelyiksi” (debt buyout) ja nyt olemme matkalla kohti niin kutsuttua OSI:tä (official sector involvement, julkisen sektorin osallistuminen).

2. Onko Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) oikeassa Kreikan suhteen esittäessään, että Kreikan velkajärjestelyn tulisi olla ensisijainen ja julkisen talouden sopeuttamisen tulla vasta tämän jälkeen?

Olen ollut koko ajan tätä mieltä. Konkurssissa iso laina ei auta niin kauan kuin velkoja ei mitätöidä. Kun ilman minkäänlaista tukanleikkuuta (haircut) suuri laina alkaa supistaa käytettävissä olevia tuloja (mitä talouskuripolitiikka [austerity] tekee), kyseessä on saalistava, myrkyllinen ja naurettavan järjetön politiikka.

3. Tuleeko Samarasin hallitus kestämään? Mikä voisi purkaa yhteistyön PASOK:in kanssa?

Elämä. Velkadeflaation aiheuttaman pankkikriisin kiihtyminen ja syveneminen. Nämä ovat pysäyttämättömiä kehityskulkuja, jotka tulevat tuhoamaan hallituksen. Aivan kuten kävi Papandreoun ja sitä seuranneen Papademoksen hallituksen kanssa.

4. Onko mahdollinen Syrizan hallitus uhka Brysselille ja IMF:lle (kuten kirjoitit James K. Gailbraithin kanssa New York Timesissa)?

Se ei ole todellakaan uhka IMF:lle, koska Syrizan hallitus vastustaisi sitä politiikkaa, jonka IMF itsekin on tuominnut järjettömäksi. Toisaalta Bryssel, Berliini ja Frankfurt tyrmistyisivät. Se on sääli Euroopalle. On mieletön virhe olettaa, että Brysselin intressit ja näkemykset olisivat yhtenäiset muun Euroopan kanssa. Tällä hetkellä kun Bryssel työntää Eurooppaa jyrkänteeltä alas ja Syrizan voitto antaisi Euroopalle toivon selviytymisestä; punnertaakseen itsensä reunalta takaisin. Se, että tämä ainakin aluksi suututtaa Brysselissä, on minulle täysin ok.

5. Syrizan voiton geopoliittisia seurauksia ei olla käsitelty. Tulisiko tämän muutoksen suhteen huomioida myös Balkanin ja Lähi-idän tilanne?

Kreikka on jumittunut eksistentiaaliseen kriisin, joka johtuu sen jäsenyydestä ongelmallisessa rahaliitossa. Kuitenkaan Lähi-idän tai Balkanin maat eivät tällä hetkellä aiheuta selkeätä ja välitöntä uhkaa Kreikan koskemattomuudelle ja maan pitkän tähtäimen selviytymiselle. Ei olisi Syrizan tavoitteiden mukaista harhautua eloonjäämistaistelusta luomalla rintamalinjoja Kreikan ja Lähi-idän tai Balkanin välille.

6. Huolimatta Irlannin ja Portugalin kokonaistaloudellisista vaikeuksista kykenevätkö ne “palaamaan markkinoille” suunnitellun mukaisesti vuonna 2014? Vai tuleeko niiden turvautua väliaikaisiin ennaltaehkäiseviin ohjelmiin? Vai tuleeko tehdä velkojen uudelleenjärjestely?

Eivät todellakaan palaa. Portugalin tai Irlannin velkakehitys ei mahdollista itsenäistä olemista rahamarkkinoilla, tosiasiallisen “markkinoille palaamisen” edellyttämällä tavalla. Kaikki mitä on tapahtunut, on että Mario Draghi on antanut ymmärtää, että Portugali ja Irlanti voidaan siirtää Euroopan väliaikaisen vakautusrahaston (EVVR) ja Euroopan pysyvän vakautusmekanismin (EVM) pelastusohjelmista Euroopan keskuspankin (EKP) OMT-rahoitusohjelman [1] suojaan. Koska myös EKP:n tuen ehtona on ankara talouskuri, jatketaan näiden yhteiskuntien puristamista pankkisektorin pahoinvointiin, joka johtuu negatiivisesta velkadeflaatiosta.

7. Muuttavatko Yhdysvaltain keskuspankin ilmoitus QE-elvytyksen [2] mahdollisesta lopettamisesta vuonna 2014 ja sen seurauksena oleva ohjauskoron nousu vuodesta 2015 lähtien lopullisesti pelin hengen?

Se tekee yksinkertaisesti selvemmäksi, että Irlanti ja Portugali selviytyvät ainoastaan tekemällä selvää talouskurista, jota Eurooppa niille tyrkyttää antaen vaihdossa jatkuvan kestämättömien julkisten velkojen hoitamisen. EVM ja OMT eivät poista vaan jatkavat talouskuria.

8. Minkälaista politiikkaa Brysselin ja Euroopan keskuspankin olisi tullut ajaa velkakriisin alkaessa vuonna 2010?

Vastaamme tähän kysymykseen Stuart Hollandin ja James K. Galbraithin kanssa tekstissämme Modest Proposal for Resolving the Euro Crisis, joka ilmestyy lähipäivinä.

9. Onko talouskuri kokenut kuolettavan iskun? Mikä voi kääntää nykyisen tilanteen?

Talouskuri velkadeflaation aiheuttaman pankkikriisin aikana on täysin tuhoon tuomittua politiikkaa. Vastaus kysymykseesi on: Italian romahdus.

Haastattelu on julkaistu alunperin Varoufakisin blogissa 25.6.2013.

Viitteet

[1] Viittaa EKP:n viime kesän lopulla tekemään lupaukseen, että EKP tulee tekemään kaikkensa euron pelastamiseksi. Käytännössä EKP tulee ostamaan kriisimaiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Rahoitusohjelman nimi on Outright Monetary Transactions, jonka ehtona on sama tiukka talouskuri kuin EVVR:n ja EVM:n tukipaketeidenkin ehtoina olevat sopeutus-, leikkaus- ja yksityistämistoimet. (suom. huom.)

[2] QE viittaa Yhdysvaltain keskuspankin elvytykseen, jota kutsutaan “määrälliseksi keventämiseksi” (Quantitative Easing). Tällä hetkellä Yhdysvaltain keskuspankki elvyttää talouskasvua ostamalla kuukausittain 85 miljardin dollarin arvosta arvopapereita. (suom. huom.)

Facebook-kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *