Yhtiöveron alennus: EVA:n mitalit jaossa?

”Lippu salkoon ja mitali rintaan niille, joiden usko riittää pitkään loikkaan.”

Näin rohkaisi Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen hallitusta yhtiöveron alentamiseen kolumnissaan viime helmikuussa. (Helsingin Sanomat 19.2.2013). Pian on ehkä mitalien jaon aika?

Hallitus on lopulta marraskuun puolivälissä antanut eduskunnalle esitykset yhtiöveron alentamisesta ja osinkoverotuksen uudistamisesta. Keväällä maaliskuussa tehdyn kehyspäätöksen jälkeen hallitus on muuttanut osinkoveromallia kahteen kertaan, mutta yhtiöveron alennus on pysynyt sellaisena kuin hallitus keväällä päätti.

Yhtiöveron alennus ei sisälly Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sen taustalla on viime talvella käynnistynyt poliittinen prosessi, jossa ensin työnantajapiirit alkoivat vaatia ja sitten kokoomus, seuraavaksi muutamat sosdem johtajat ja lopuksi vasemmistoliiton ministerit alkoivat puoltaa yhtiöveron alentamista.

EVA:n johtaja Matti Apunen tarjosi yhtiöveron tuntuvaa keventämistä lääkkeeksi ”investointien anemiaan” kolumnissaan Helsingin Sanomissa 19. helmikuuta. Hän esitti veron pudottamista 20 prosenttiin, minkä hallitus omaksuikin. Apusen mukaan yhteisöveroprojektia voidaan rahoittaa vaikkapa yritystukea karsimalla. Hän sanoi, että yhtiöverotuksen ja osinkoverotuksen yhteisvaikutus ei rohkaise sijoittamaan yrityksiin vihjaten näin, että osinkoverotusta voidaan samassa yhteydessä uudistaa.

Monista puheenvuoroista ja kolumneista päätellen myös vasemmistoliiton ministerit taipuivat uskomaan, että yhtiöveron alentaminen on hyvä lääke investointien vähyyteen ja työttömyyteen. Kyse ei olisi vain pitkin hampain hyväksyttävästä kompromissista, vaan suorastaan myönteisestä kasvua tukevasta elvytystoimesta. Yhtiöveron alennusta on kuvattu myös kädenojennukseksi, johon firmojen pitäisi ymmärtää tarttua – ikään kuin tällaiset moraaliset vetoomukset kovin paljon painaisivat suuryhtiöiden toiminnassa.

Kun Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset puolustivat työnantajien Kela-maksun poistamista työllisyydellä ja investointien tukemisella, silloin oppositiossa olleet sosdemin ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät eivät nielleet selitystä, vaan äänestivät poistamista vastaan. Jokin on muuttunut tällä välillä, jos samaa suuruusluokkaa oleva helpotus työnantajille hyväksytään nyt mukisematta, ja sitä jopa suorastaan kehutaan myönteiseksi ratkaisuksi.

Hallituksen panos yhtiöveron alentamiseen on suurempikin kuin nyt esitettävä 4,5 prosenttiyksikön alennus. Jos vuonna 2012 vero alennettiin 26 prosentista 24,5 prosenttiin, joten hallituksen tilille voidaan panna 6 prosenttiyksikön alennus yhtiöveroon. Vuoden 2011 verotuotoista laskien se vastaa runsasta miljardia euroa.

Kevään kehyspäätösten yhteydessä hallitus mainosti yhtiöveron alennuksen ”dynaamisia” vaikutuksia, joiden väitettiin suurelta osin tuovan verotuotot takaisin. Kun valtiontalouden tarkastusvirasto oli arvostellut epämääräisiä ja heikosti perusteltuja laskelmia, tätä väitettä ei enää toisteta hallituksen budjettiesityksessä eikä uudessa lakiesityksessä. Sen sijaan nyt esitetään arvio, että yhtiöveron alennus parantaa työllisyyttä keskipitkällä aikavälillä 5 000–7 000 henkilöllä. Melko kalliita nämä työpaikat olisivat, varsinkin kun ”keskipitkä aikaväli” tarkoittaa talouspoliittisessa kielenkäytössä suunnilleen viittä vuotta.

Hallitus perääntyi pörssiosinkojen verottamisesta

Osinkoverotuksen käänteissä varmaan ministerienkin on vaikea pysyä mukana, sillä sellaisten yhtiöiden osinkoja, jotka eivät ole pörssissä, verotetaan nyt ja tulevaisuudessakin melko mutkikkaalla kaavalla, jossa määritellään veroton ja verollinen osuus ja lisäksi pääomatulona verotettava ja ansiotulona verotettava osuus (ks. alla oleva taulukko).

Alkuperäisen 27.3.2013 tehdyn kehyspäätöksen mukaan pörssiosingot olisivat olleet 100-prosenttisesti veronalaisia ja myös 8 prosentin tuottorajan ylittävä osuus listaamattomien yhtiöistä olisi ollut 100-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Alkuperäisessä päätöksessä ei ollut kiinteää euromääräistä rajaa, jolloin kaikki 8 prosentin tuottorajan alittavat osingot olisivat olleet 75-prosenttisesti verottomia ja 25-prosenttisesti veronalaisia.

Alkuperäisen 27.3.2013 tehdyn kehyspäätöksen mukaan pörssiosingot olisivat olleet 100-prosenttisesti veronalaisia ja myös 8 prosentin tuottorajan ylittävä osuus listaamattomien yhtiöistä olisi ollut 100-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Alkuperäisessä päätöksessä ei ollut kiinteää euromääräistä rajaa, jolloin kaikki 8 prosentin tuottorajan alittavat osingot olisivat olleet 75-prosenttisesti verottomia ja 25-prosenttisesti veronalaisia.

Kehysriihen alkuperäinen esitys yleensä ottaen kiristi osinkojen verosta, mutta tarjosi hyvätuottoisten perheyritysten suurille osingoille aikaisempaa edullisemman kohtelun ilman mitään euromääräistä ylärajaa. Muutaman päivän päästä tätä korjattiin tuomaan kaavaan 150 000 euron raja edullisimmin verotetuille osingoille. Monelta jäi kuitenkin huomaamatta, että tässä suuressa torjuntavoitossa mm. pörssiyhtiöiden osinkojen verotusta kevennettiin alkuperäiseen päätökseen verrattuna, joten kokonaisuudessaan uusi päätös oli osingonsaajille jopa edullisempi kuin alkuperäinen.

Alkuperäisen kehyspäätöksen mukaan pörssiosingot ja myös 8 prosentin tuottorajan ylittävät osingot olisivat olleet kokonaan veronalaisia, ilman mitään verotonta osuutta. Jos korjattu kehyspäätös oli jonkinlainen voitto vasemmistoliitolle, se oli myös voitto kokoomukselle.

Syksyn budjettiriihessä hallitus teki kolmannen osinkoveropäätöksen, jossa systeemiin palautettiin ansiotulona verotettavat osingot. Joissakin tapauksissa tämä kiristi verotusta aikaisempaan verrattuna, mutta se saattoi myös keventää sitä, koska verottoman osingon osuutta suurennettiin edelliseen päätökseen verrattuna.

Arviot osinkoverouudistuksen vaikutuksesta veron tuottoon ovat vaihdelleet hallituksen asiakirjoissa 200 miljoonasta 390 miljoonaan. Uusin luku on 270 miljoonaa euroa. Laskelmia avataan hallituksen esityksessä kertomalla niiden perustuvan arvioon, että noin puolet yhtiöveron alennuksesta siirtyy osinkoina yhtiöiden omistajille. Ilman tätä oletusta tuottoarvio olisi selvästi pienempi, ilmeisesti vain puolet esitetystä.

Omistajilla on hyvät mahdollisuudet kuitata osinkoverotuksen tietyt kiristykset suuremmilla osingoilla. Oma lukunsa on se, että tietyillä tulotasoilla osinkoverotus sellaisenaan keventyy. Jos hyvätuottoisesta perheyhtiöstä omistajalle tuleva osinkotulo on 100 000–300 000 euron tuntumassa, osingon verotus keventyy. Perheyhtiöissä tai yhden miehen osakeyhtiöissä yhtiöveron alennuksen ja osinkoverotuksen muutosten yhteisvaikutus on miltei aina verotusta keventävä, jos koko voitto jaetaan osinkoina. Vain hyvin heikkotuottoiset yhtiöt ja pienet osingot jäävät tätä kevennystä vaille.

Hallituksen esitys kertoo laskelmista, joiden mukaan yhtiötasolla noin 30 000 yhtiössä kaikkien osakkaiden verotus kevenisi, noin 18 000 yhtiössä kiristyisi ja noin 4 000 yhtiössä osalla osakkaista verotus keventyisi ja osalla kiristyisi.

Yhtiöveron alennuksen kylkiäisinä kulkee muutamia muita muutoksia, joiden vaikutus verojen tuottoon on pienehkö. Hallitus lyhentää parin itse antamansa huojennuksen voimassaoloa vuodella. Edustusmenojen vähennyskelpoisuuden poistaminen tuo valtiolle 38 miljoonaa euroa. Korkojen vähennysoikeutta rajoitetaan eräiltä osin ja mahdollisuuksia kiertää verotusta pääomapalautusten tai holdingyhtiöiden avulla rajoitetaan eräiltä osin. Kokonaisuudessa näillä muutoksilla ei ole kovin suurta osuutta, jos rinnalle otetaan yhtiöverotuksen miljardialennus.

Facebook-kommentit
One Comment
  1. ”Monista puheenvuoroista ja kolumneista päätellen myös vasemmistoliiton ministerit taipuivat uskomaan, että yhtiöveron alentaminen on hyvä lääke investointien vähyyteen ja työttömyyteen. Kyse ei olisi vain pitkin hampain hyväksyttävästä kompromissista, vaan suorastaan myönteisestä kasvua tukevasta elvytystoimesta.”

    Näissä kohdin olisi aina hyvä poimia sitaatti mainituista kolumneista, varsinkin jos niitä sanotaan oleva monia. Tässä tapauksessa kun VAS:lla on vain kaksi ministeriä, on syytöksen kohde henkilön osalta selvä, mutta ei se, mitä tarkkaan ottaen on sanottu.

    Yleisesti ottaen ”eräiden toverien tietyt lausunnot” -tyylistä arvosteluretoriikkaa tulisi uskottavuuden nimessä välttää, kun niiden sisältö tahtoo olla selvä vain asiaan jo vihkiytyneille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *